Oqaatsinik Ilisimatusarfik

Pillugu

Oqaatsinik Ilisimatusarfittaami ilaatigut makku sammineqartassapput:

• kalaallisut oqaatsivut kalaallinit kalaallit pillugit misissorneqassapput paasissutissiissutigineqassapput

• kalaallisut oqaatsivut pillugit paasissutissanik katersiveqalissaagut

• kalaallisut sumiorpaluutinik nalunaarsuineq

• Kalaallit Nunaanni nunallu avataani suliffeqarfiit oqaatsinik suliaqarnermik soqutigisallit suleqatigalugit oqaatsit pillugit ilisimatusarnernik katersineq

Siunertaq

Siunertaq pingaarnersaq - kalaallisut atuartitsinerup pitsanngorsaavigineqarnissaa:

• Kalaallisut oqaluttunut kalaallisut oqaatsinik pikkorissaatitsinerlu

Kalaallisut oqaatsinik ilinniartitsinernik misissuinermi apeqqutit uku:

• Suut ingerlalluarpat?

• Suut amigaataappat?

• Suut pitsanngorsartariaqarpat?

Misissuiffigineqartut ukuussapput:

• Meeqqat atuarfianni

• GU-mi

• Ilinniarfissuarmi

• Ilisimatusarfimmi

Kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaatsit immikkut misissorneqarlutillu pikkorissaaffigineqassapput.

Kalaallisut ilitsoqqussarinagu oqaatsit aamma misissorneqarlutillu pikkorissaafigineqassapput.

Qanoq

Kalaallisut oqaatsinik pikkorissartitsinnerit pisariaqartitsineq naapertorlugu ingerlanneqartassapput kalaallisut oqaluttunut pikkorissaanerit kalaallinit ingerlanneqartut.

• Pikkorissaanermik pisariaqartitsiguit uunga saaffiginnissaatit natr@uni.gl

Nuummi Ilisimatusarfimmi / qarasaasiakkut ilaasoqarsinnaavoq.

Oqallissaarut saqqummiussaq

Her er oplæg fra komparativt seminar i grønlandsk, dansk & engelsk d. 2. - 3. oktober 2024:

• Naja Blytmann: Sætningsanalyse i grønlandsk
• Bente Meilvang & Therese Lind Benhardt: Introduktion til syntaktisk analyse i dansk
• Sætningsanalyser i engelsk
• Ivalo I. Mathiassen & Karen Ramsøe: Workshop, grammatik-didaktik, eksempler på øvelser i sætningsanalyse

Her er oplæg fra Det multisproglige & multidialektale Grønland - implementering af sprogloven i de forskellige institutioner i Grønland d. 17. - 18. november 2022:

• Marie Maegaard: Projektet: Sidste udkald - dialekt som sproglig kulturarv i Grønland
• Beatrine Heilmann: Oqaasileriffiup Oqaasiliortullu suliaat maanna siunissamilu 
• Naja Blytmann Trondhjem: Meeqqat sineriammi 'rigsgrønlandsk'imik atuineri ajornartorsiutillu 'rigsgrønlandsk'ip nassatai - Fokus på børns brug af 'rigsgrønlandsk' på 'kysten' og problematikkerne det involverer
• Peter P. Olsen: Præsentation af sprogloven
• Ivalu I. Mathiassen: Sprogspor og sprogundervisning ved Institut for Læring

Her er oplæg fra åbningsceremonien d. 28. oktober:

• Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Naja Blytmann Trondhjem: Oqalugiaat & saqqummiussineq
• Anna Karina K. Lyberth & Arnanguak Lyberth: Meeqqat atuarfiannut ilinniusiornermi suliat
• Minik Jeremiassen: Allagaatinik katersuineq
• Ivalu I. Mathiassen: Ilinniarfissuarmi sprogsporertarneq aamma atuarnialerlaat atuariaasiat - del eet og del to (video)
• Elin Neshamar: Kalaallisuumit-savalimmiutuumut ordbogi
• Tikaajaat Kristensen: Kalaallisut allattaatsit 1700-kkunnit maannamut
• Beatrine Heilmann: Oqaasileriffimmi oqaaserpassualerineq
• Arnaq B. Johansen: Oqaasileriffimmi nunat aqqi pillugit suliaqarneq
• Bente Meilvang: Kontrastiv grammatik
• Mette Larsen Lyberth: Meeqqat atuarfianni aaqqissuussaanikkut kalaallisoortitsinerup inissimaffia oqaatsitigullu piginnaanngorsaaneq
• Christoph Hare Svenstrup: Sproglig mangfoldighed som resurse - et inkluderende sprogsyn er vejen frem

Projektit

Periarfissaq kingulleq - Kalaallisut sumiorpaluutit kulturikkut kingornussarsiaralugit

Københavns Universitet Ilisimatusarfik, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Danmarkimilu Nationalmuseet suleqatigalugit Augustinusfonden-imit 3,8 millionit kroninnappoq kalaallisut sumiorpaluutit pillugit paasissutissanik katersuinermut, misissueqqissaarnermut ingerlatitseqqiinissamullu atugassanik.

Undervisning i grønlandsk i folkeskolen

Saqqummiivoq

Meeqqat mikisut (8-36-nik qaamm.) kalaallisut oqaatsimikkut attaveqarnermikkullu ineriartornerinit paasisat pingaarnerit (2022)

Oqaluttuarisaanermi tunngaviusut

Hans Egedep tikinneraniit kalaallisut oqaatsit misissugaasimapput, amerlanertigullu misissuisut kalaallisut oqaaseqarneq ajorput.

Kalaallit oqaasii europamiut oqaasiinit allaaneroqimmata sannaat atuuffiilu misissorneqartarput, nammineq oqalunnissaq anguniarlugu, kiisalu kalaallisut upperisaq pillugu kalaallit paasitinneqassammata.

Kalaallisut oqaatsini oqaasilioriaatsit polysyntetiskiunerat, tassa uiguutit atorlugit takisoorujunnik oqaasiliorsinnaaneq, kiisalu naanerit allanngorartarneri sammineqartaqaat.

Aammattaaq oqaaseqatigiilioriaaseq allaalluinnartoq misissukkanut ilaasimavoq, taakkunanilu oqaluutit taggisillu allanngorarneri assut misissugaasimallutik. Kalaallisut oqaatsinik ilinniutit amerlanertigut kalaallisut oqaaseqanngitsunit allaaserineqartarput, kalaallisut ilitsoqqussarinagu oqaatsit tunngavigalugit, kalaallisut ilinniartut oqalussinnaanissaat anguniarlugu.

Taanna periaaseq atorlugu (kalaallisut ilitsoqqussarinagu oqaatsit tunngavigalugit), kalaallisut ilinniutit amerlanersaat allagaapput, tassa oqaluutit taggisillu naanerinik meeqqat pisinnaariigaannik ilinniartitsineq atorlugu.

Ukiut 100-it sinnerlugit taamatut ilinniartitsineq ingerlasimavoq, meeqqat oqaatsitik pisinnaariigaannik ilinniartillugit, soorlu naanilersuitillugit. Soorunami naanerit allanngorneranni allannguuti Kalaallit oqaasiisa allanngorarsinnaanerat pillugu ilinniartitsineq amigaatigineqartutut ippoq.