Ilinniartunut

Ilinniartunut: Ilisimatusarfimmi ilinniartut atuagaateqarfimmiit sorpassuartigut sullinneqarsinnaapput. Ilinniakkamut suliassamulluunniit tunngasunik ujaasinermi, allaaserinninnissamut najoqqutassanik ujaasinermi allamilluunniit.

Ilimmarfiup Atuagaateqarfia atuagaatilerisulluunniit saaffigisinnaavatit una toorlugu.

Paasissutissanik ujaasineq

Allaaserinninnermi atuakkanik najoqqutassatut atugassanik ujaasineq pingaaruteqarluinnartuuvoq, piffissaqarfigilluarnissaalu pingaaruteqarpoq.
Aallartinnginnermi makku eqqarsaatigissavatit:

• Suna allaaseriniarpara? – soqutigisannik allaaserinnigit.
• Suliassanni suut piumasaqaataappat? – Ilinniartitsisut aperiuk imaluunniit studieordningi qimerlooruk.
• Sulianni suna anguniarpara? – sammisassatut aalajangiussanni (problemformuleringimi) allassavat suna soorlu taannarpiaq allaaseriniarnerlugu.

Paasissutissanik ujaasinermi apeqqutit pingasut tunngavigissavatit: Allaaserisaq aallunniarukkit suut ilisimasariaqarpakka? Atortussakka sumi nassaarisinnaavakka? Qanoq ujaasissaanga?

Paasissutissanik ujaasinermi alloriarfissat tallimaapput:

• Siulleq: Allaaserisanni ajornartorsiummi (problemstilling) qulaajarniakkanni isummat imarisaat (begrebit) pingaarnerit suuneri paasiniakkit:
  • Allaaserisami oqaatsit aaliangersimasut imaluunniit isummat imarisaat suut atussallugit naleqqutissappat?
  • Ilinniartitsisut siunnersortilluunniit ikiortigikkit.
  • Oqaatsit isummallu imaat allattukkit.

• Aappaat: Ujaasinermi oqaatsinik aaliangersimasunik najoqqutassiorit:
  • Sammisannut tulluarsinnaasunik oqaatsinik (emneord) ujaasigit: Oqaatsinik ujaasiffiit, ilitsersuutit, sammisat allattorsimaffii (emneliste) suliallu pillugit atuakkiat ikiortigisinnaavatit.
  • Qulaajarniakkat tunngavigalugu sammisatut oqaatsinik oqaatsinilluunniit qitiusunik (keywords) nalunaarsuigit. 
  • Oqaatsit isumaqaqataannik ujaasigit - qallunaatut tuluttullu.

• Pingajuat: Najoqqutassatut naleqquttunik ujaasigit:
  • Atuagaateqarfiup biblioteksbaset ujaasiffigiuk: biblioteksbasen.
  • Ilinniartitsisut imaluunniit siunnersortit allaaserisannut najoqqutassanik naleqquttunik isumasiorsinnaavatit. 
  • Allat allaaserisimasaanik sammisannut tulluartunik isumassarsiorsinnaavutit una toorlugu.

• Sisamaat: Najoqqutassatit ataasiakkaarlugit ujaasininni oqaatsit atorneqartut isumaliutigikkit
  • Ujaasisarfinni assiginngitsuni oqaatsit atorneqartut assigiinneq ajorput. Taamaamat kalaallisut qallunaatut tuluttullu ujaasigaanni nassaassat amerlanerusarput.
  • Vores søgetips atoruk.
  • Ilinniaqatitit najoqqutassanik ujaasinerminni qanoq iliorsimanersut apersorsinnaavatit.

• Tallimaat: Ujaasinerpit inerneri nalilersukkit:
  • Oqaatsit atukkatit aaqqissuuteqqeriarlugit ujaaseqqigit.
  • Eqqaamassavat: Najoqqutassanik ujaasineq allanngorartuartuuvoq, paasisatit amerliartortillugit ujaaseqqinnissaq pisariaqartarluni. 

Allaaserinninneq

Allaaserinninnermi atuagassat atuagaateqarfitsinnittuut arlaqarput. Problemformuleringiliornermi allaaserinninnermut ikiortissat tamatigoornerusut makkuupput:

• "Kunsten at skrive speciale" - Umberto Eco
• "Den skinbarlige virkelighed" - Ib Andersen
• "Den gode opgave: Håndbog i opgaveskrivning på videregående uddannelser" - Lotte Rienecker
• "Specielt om specialer: En aktivitetsbog" - Lotte Rienecker
• ”God vejledning af specialer, bacheloropgaver og projekter” - Lotte Rienecker, Gitte Wichmann-Hansen & Peter Stray Jørgensen

Ilitsersuutinik fagimut tunngaqqissaartunik amigaateqaruit Ilimmarfiup Atuagaateqarfia ilitsersuutinik assigiinngitsaunik katersaateqarpoq ilisivimmi nr. 19.1-imi Forskningsetik og opgaveskrivning-imi inissisimasunik.

Ilisimatuutut misissuinermi periaatsimut (metode) tunngasunik atuakkat:

• "Interview: Introduktion til et håndværk" - Steinar Kvale
• "Et sociologisk værktøj: Introduktion til den kvantitative metode"- Erik Jørgen Hansen og Bjarne Hjorth Andersen

Atuakkanik ilisimatuutut misissuinermi periaatsimut tunngasunik atuakkanik ilitsersuutit allat aamma pigaavut, ilisivinni nr. 30.1 samfundsvidenskaberne inissisimapput.

Semesterimi atuagassanut ilisivik

Atuagaateqarfik ilinniakkatut immikkoortortaqarfiit malittaralugit semesterimut atuakkanik atuagassanik ilisivimmut ’semesterhylde’-mut inissiisarpoq. Ilinniartitsisut atuakkanik aaliangersimasunik piniarsimappata atugagaateqarfik ilisivimmut inissiisarput. Semesterhylde ilimmarfiup illorsuata qullerpaani 3. salimiittumi nassaarineqarsinnaavoq. Kissaatigaarpulli atuakkat ilisivimmi tassani inissinneqarnikut atorneqassammgitsut imal. tiguneqassanngitsut, tamanut qulakkiissutitut najoqqutaammata.

Allaaserisanik katersukkat

Soraarummeerutitut allaaserisat assigiinngitsut una toorlugu takusinnaavatit.