Apeqqarissaarneq

Parnaarussivissamut atatillugu ilisimasassarsiorneq

"Parnaarussivik matoqqasoq kalaallinut tigummisassatut pillaatissinneqartunut qanoq sunniuteqassava? Pinerlunnermik allatullu inatsiaatsuliornermik isiginnittaatsit sunnerneqassanerpat? Matoqqasumik parnaarussiveqalernerup nunatsinni ammasumik pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiit qanormita sunnissavai? Matoqqasumillu parnaarussivik - nunatisnni eqqartuussiveqarnermut atatillugu kingullertut alloriarfiussanerpa, Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussiveqarnermik, suli Danmark-imit tigummineqartumik, tigusinialerneranut takussutissiisoq?"

Taamatut aperivoq ilisimatusarfimmi lektor, ph.d., Annemette Nyborg Lauritsen. Tamakkulu apeqqutit tassaapput sukumiinerusumik ilisimasassarsiorfigerusutai – ingerlatilereerpaalumi. Ilisimasassarsiornissaminut aningaasaliiffigineqarsimavoq Nordisk Samarbejdsråd for Kriminologi-mit uunga ilisimatusarfiginiakkaminut ”Kriminalitet, frihedsberøvelse og kontrol i Grønland”(”Kalaallit Nunaanni pinerluttarneq. kiffaanngissusiiagaasarneq nakkutigineqartarnerlu”) Misissuinermini aamma samminiarpai pillaatissinneqarsimasut tunuliaqutaat, akunnerminni attaveqarnerat, aammalu pillaatissinneqarsimasut pinerluffigisaminnut qanoq attaveqartarnerat. Parnaarussat pillugit allagaatit nammineq parnaarussivimmi Herstedvester-imi nunatsinnilu mattussivinni pingasuni parnaarussanik misissukkani aallaavigalugit misissuinini tunngavigalugit qulaajaavigalugillu paasiniarniarpai kalaallit piniartut akornanni suut peqqutaasarnersut kikkut inuiaqatigiinnit ajattugaalersarneranni.

Annemette Nyborg Lauritsen inuusuttuunerminiilli pinerlunnernut minnerunngitsumillu pillagaasut atugaannut tunngasut soqutigilluinnalersimavai. Siullermilli nipilersornermi ilinniartitsisunngorpoq Roskilde Universitetscenter- imi (RUC-imi) kultursociolog-itut ilinniarluni aallartinnginnermini. Ilinniarnermini immikkut sammisamisut Kalaallit Nunaanni pinerlunnermut inatsit allaaserivaa. Kingornatigullu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq sulinerani qitiujualersimavoq. Danmark-imil ilinniarnini ingerlatiitigalugu parnaarussivimmi Hestedvesterimi kalaallit parnaarussat ikiugarisarsimavai. Ilinniarnerminillu naammassigami Kalaallit Nunaannut nuussimalluni.

"Ilisimasassarsiornissaq soqutigigaluttuinnarsimavara, taamaattumillu Ilisimatusarnermut Ministereqarfiup ataani Det frie Forskningsråd-imut ph.d-tut ilinniarnissamut qinnuteqarsimavunga 2009-milu tiguneqarlunga. Taamak ililluni maani Ilisimatusarfimmi sulinera aallartippoq, tassanilu ilisimatuutut allagara ”Anstalten – frihedsberøvelse i Grønland”, allappara, ilisimasassarsiortoq oqaluttuarpoq.

Kingusinnerusukkut Annemette Nyborg Lauritsen Ilisimatusarfimmi ilisimasassarsiortutut ilinniartitsisutullu atorfinitsinneqarpoq, tamannalu naammagisimaarpaa. Pingaartippaa sammisaminut iluamik pulaternissamut periarfissaqartitaanini. Ilisimatusarfimmi ilisimasassarsiortutut ilaatigut Kalaallit Nunaanni pineqartunik sammisaqartutut kisiartaasarami allatut suleqatissarsiortariaqartarpoq. Soorlu assersuutigalugu nunani avannarlerni ilisimasassarsiorlutik ingerlatseqatigiit peqataaffigai, tassani misissorlugit nunani avannarlerni qeqertat: Kalaallit Nunaat, Island, Savalimmiut Åland-illu akornanni aporaaffiit inatsisaatsuliornerillu qanoq isumagineqartarnersut.

"Qeqertani taaneqartuni inuiaqatigiit namminersornerunissamik namminiliivinnissamillu anguniagaqarnerat eqqarsaatigalugu piorsarsimassutsimikkut oqaluttuarisaanermikkullu assigiinngitsorujussuarmik inissisimapput. Saniatigulli aqqutigisat sammiviillu iluini arlaqartunik assigiissuteqarput, nunani avannarlerni nunavittaasunut sanilliullutik; Inuit ikittuupput qeqertani avinngarusimasuni inuusut. Inuiaqatigiit mikisut. Erseqqiffaarissut imminnut pituttugaallutik attuumassuteqanngitsut ulluinnarminnilu nukittuunik ileqqoqartuusut. Pissutsit, ajornartorsiutinik aporfinnillu aaqqiniarluni isumaginninniarnerni pingaaruteqarsinnaasut aamma pinerlunnernik isiginnittaaseqarnerit namminerlu eqqartuussinerni sinaakkuteqartitsinerit eqqarsaatigalugit, Annemette Nyborg Lauritsen ilisimasassarsioqatigiit sammisaat pillugit oqaluttuarpoq".

Ilisimasassarsiornermini ikummarissaataa tassaavoq asuli oqalunnernernik paquminartuliorluni oqalunnernik piujunnaarserusunnera. Saqqummiuttakkani aammalu ilisimatusarnermigut angusaminik ingerlatseqqiisarnermigut kissaatigaa pinerlunneq, inissinneqartarneq parnaarussaasarnerlu pillugit piviusorsiorpalaarnerusumik oqallinneq pilerseqataaffigisinnaassallugut.