Meeqqanut atuakkiortoq Ilisimatusarfimmi sulilersoq

Ikimalik Pikilak Nuummi najugaqartoq Ilisimatusarfimmi atuakkiortunngussaaq.

Taannami tassaavoq atuakkiortut pikkorivissut arfineq-pingasut ukiunut marlunnut suliaminnut tapiiffigineqaqqammertut ilaat, taakkualu Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni ilisimatusarfinni atuakkiussapput ulluinnarminnilu ilisimatusarfinni taakkunaniittassapput, aamma ilisimatusartunik ilinniartunillu isumassarsititsisassapput -isumassarsiaqarfigisarlugillu.

Tamanna VELUX FONDENs Writers in Residence-program-imiittup ’Litteratur og humanvidenskab i dialog’-ip ilaattut pissaaq, programmilu taanna 2021-miilli aallartinneqarsimavoq isumassarsioqatigiinnermik, tamat oqartussaaqataanerat pillugu oqaloqatigiinnermik kiisalu atuakkiorluni eqqumiitsuliat silaqassutsikkullu pilersitat suleqatigiinnerisa siuarsaavigineqarnissaat tassani anguniarneqarpoq.

Suliarlu Ikimalik Pikilammut oqitsuinnaanngilaq.

"Inuiaattut kulturerput piffissami sivitsortumi puiorneqarsimavoq. Kulturitsinnut ilaaninni ilisimasanik siammartiteqataasimavunga soorluttaaq kakiornernik oqaluttuatoqqanillu kingornussatsinnik ingerlatitseqqiisimasunga, aamma oqaluttuat nalituut allaganngorlugit suliarineqarneranni annaaneqarsimasut takusimavakka. Kisianni oqaluttuat kinguaariit akornanni attaveqatigiilersitsinermik aamma meeqqat kinaassusaannik nagguiinillu paasisaqartitsisinnaasutut immikkuullarissumik piginnaasaqartut isumaqarpunga. Taamaammat meeqqat atuagaannik, inuit kingornussaannik nalitsinnilu meeqqanut atassuteqalersitsisunik, allakkusuppunga", taanna oqarpoq.

Atuakkiortut ilisimatusartullu nutaanik pilersitsiffiusinnaasumik suleqatigiittut

Atuakkiortutut Ikimalik Pikilap inuit kulturiat atuakkiatigut eriaginissaa ingerlateqqinnissaalu pingaartillugulu nuannaraa. Taanna nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni, Nuummi, najugaqarpoq eqqumiitsuliortuullunilu atuakkiortuuvoq aammattaaq inuit ileqqutoqaat malillugit kakiuisartuulluni.

Taassuma meeqqanut atuakkat, 2021-meersoq ’Talloqut - a story from West Greenland’ aamma 2022-meersoq ’Pivik learns from Takannaaluk’ atuakkiarai, inuillu oqalualaariaasiat isumassarsiffigineratigut Ilisimatusarfimmiinnermini atuakkat tallimat allannissai sulissutigissavai.

Ileqqut kulturikkut ilisimasanik kinaassutsimillu atatitsisimasut atuakkiamini tunngavigissavai, taakkua meeqqanut atuakkiani suli ilaatinneqarsimanngitsut, nutaaliortumik soqutiginartumillu inunnut sammiviliititsissapput. Atuakkani taakkunani inuit kulturiat, avatangiisaat naleqartitaallu ilaatinneqassapput, atuaasussallu meeqqat tunniusimatillugillu isumassarsitissavaat.

Atuakkiortoq taanna naapertorlugu Kalaallit Nunaanni inuit amerlasuut peroriartornerminni meeqqanut atuakkat ungasissumi najugalinnit allanneqarsimasut atuagarisarsimavaat, atuakkallu taakkua inooriaatsinik kulturinillu allaanerusunik takutitsisarsimapput.

"Inuiattut kikkuunerluta oqaluttuarinikuusinnaasimanngilarput. Tamanna nammineq kulturitsinnut attuumassutaarutsitsillunilu ungasillititsisimavoq. Kisianni maanna oqaluttuarisaanikkut naligiittutullu immitsinnut paasinissatsinnut periarfissinneqarpugut," Ikimalik Pikilak oqarpoq.

Ikimalik Pikilak Ilisimatusarfimmi immikkoortortaqarfiit marluk ataanni sulissaaq, tassa Oqaasilerinermut, Atuakkialerinermut Tusagassiuutilerinermullu aamma Inuiaat Kulturiannut Oqaluttuarisaanerannullu immikkoortortani. Taakkunanilu Kalaallit Nunaat pillugu qallunaat meeqqanut atuakkiaannik ilisimatusartoq, Annemette Hejlsted, aamma ilaatigut ileqqutoqqat malillugit kakiuisarnermik nannunillu qiperukkanik ilisimatusartoq, Mari Kleist, suleqatigissavai.

Inuit oqaluttuaataannut allanneqarsimasunut oqaluttuaatigineqartunullu najoqqutarineqartut paasisaqarfigineruniarlugit kiisalu meeqqanut atuakkiat pillugit oqaloqateqartarnissaq anguniarlugit atuakkiortoq ilaatigut ilinniartut peqatigalugit workshoppertitsinerni, ulloqeqqasiorluni isumasioqatigiinnerni, ilisimatuullu misissuineranni peqataasassaaq. Tamannalu Ilisimatusarfiup qilanaaraa.

"Tamanna ilisimatusarfimmi ilisimatuutut misissuinerit aamma ilinniartitsinerit nukittorsaaviginissaannut periarfissatsialaavoq immikkuullarissoq. Ikimalik Pikilap meeqqanut atuakkiai inuit ileqqutoqaat malillugit oqalualaariaasiannik aamma nalitsinni sammivileeriaatsit ataqatigiissippai, tamannalu kulturitsinni kingornussagut atuagaatigullu pillugit ilinniartunut ilisimatusartunullu nalituunik nutaanik paasisaqartitsissaaq. Suleqatigiinneq qularnanngitsumik sammisat kattutaarlugit, sulissutinik, atuakkiat aqqutigalugit, inuiaat kulturiannik ikorfartuisumik siuarsaajumaarpoq, taakkunanilu ileqqutoqqat malillugit oqalualaariaaseq kulturikkullu kingornussat eriagisassat immikkut aallunneqassapput. Suleqatigiinneq tamanna atuakkiat ilisimasanik aallerfissatut misissuivigineqarnerannik aamma inuit meeqqallu kulturikkut kinaassusaannik nukittorsaaqataajumaartoq neriuutigaarput," Ilisimatusarfiup Kulturimik, Oqaatsinik Oqaluttuarisaanermillu Ilisimatusarfiani pisortaq, Mari Kleist, oqarpoq.

Tusagassiorfinnut nalunaarut tamaat VELUX FONDEN-ip nittartagaani atuaruk.