Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsiornera

Aviaja Lyberth Hauptmanip Ilisimatusarfiup uumassusilerinermi bacheloritut ilinniarfittaavanik, SILA-mik, ineriartortitsinermik aallarnisaanermillu suliaqarnerannut Ukiumut nersornaaserneqarput.

Aviaja ilinniakkamik nutaaliortumik pilersitsisimapput, ilinniakkami ilinniartitsinermut aaqqissugaaneranullu nunatsinni pinngortitaq piorsarsimassuserlu nutaaliortumik pissanganartumillu ilanngunneqarput.

Bent Pedersen Naatsorsuuserinermut Immikkoortortaqarfimmi immikkuullarilluinnartumik sulineranut, attassineranut suliamullu piginnaassuseqangaatsiarneranut Ukiumut nersornaaserneqarpoq.

Bentip atuuffia suusimagaluarpalluunniit - ilinniartutut ikiortimit, paarlatsitut, naatsorsuuserisunut pisortaagallartutut, maannalu naatsorsuuserinermi nakkutilliisutut - sapinngisani tamaat iliorsinnaanini sinnerlugu suliaqartuaannarpoq, Naatsorsuuserinermullu Immikkoortortaqarfimmut annertuumik allannguititsisimavoq.

Studieadjunktivut kalaallisut oqaasillit Ilisimatusarfimmi ilinniakkat akimorlugit kalaallisut, qallunaatut tuluttullu ilinniartitsinerminni nalilerneqarsinnaanngitsumik sulinerannut aamma Ukiumut nersornaaserneqarput.

Suliaat pingaaruteqarluinnartuupput, Ilisimatusarfimmimi kalaallisut ilinniartitsineq qitiusumik inissisimaffeqarmat.

Taakkua tamarmik ilinniartuutitsinnut maligassiuisuupput, arlalinnillu oqaaseqarnermik piginnaaneqarnerat Ilisimatusarfimmut annertuumik nukittorsaataapput.

- Gitte Adler Reimer

Asasara Naalakkersuisoq, asasakka Ilisimatusarfiup siulersuisui, asasakka ataqqinaammik doktorinngortinneqarsimasut, asasakka nalliuttorsiortut, asasakka sulisut ilinniartullu, asasakka pulaartut ataqqinartut;

Ilisimatusarfimmik Ilisimatusarfiullu ingerlaneranik ukiumoortumik nalliuttorsiutiginninnitsinnut qamannga pisumik tikilluaritsi. Ullorsiornitsinni ilinniartuutitaavut, sulisut siulersuisunilu ilaasortat nutaartavut, minnerunngitsumillu nalliuttorsiortuvut aammattaaq immikkut tikilluaqqorusuppakka.

1994-imi Ilisimatusarfiup ukiunik qulinngortorsiornerani nalliuttorsiornermi rektorerput siullerpaaq ilisimatusarfitsinnik aallarniisoq, professori Robert Petersen, ima allassimavoq:

"Sumiiffimmi ilitsoqqussatut ilisimatusarfimmi ilinniarfiuneq ajortumi aaqqissuulluagaassuseq pilersinneqartariaqalersimavoq. Ilisimatusartarnerit aamma ilinniartitseriaatsit allanartut eqqunneqartariaqalersimapput, ilinniartut sulisullu taakkununnga aamma ilanngunneqartariaqalersimapput: nutaatut malittarisassat piumasaqaatillu annertuupilussuit aqqutiginerisigut".

Rektori Petersen tamassuma saniatigut erseqqissaatigaa ilinniartitsisut suliniarnerat aamma suleqatiminnik ilinniartunittaaq suleqateqarnerat pissutaallutik tamaanga killissimasinnaasimasugut.

Ruuba nangilluni ima allassimavoq:

"Ilinniartut amerlasuut ataasiaannaratik ooqattaarutitut misigisimanerminnut peqqutissaqarluarsimapput, aallarniisutut anersaaqarnertik ersersissimavaat tamannalu pisariaqartinneqarsimavoq, taakkuummatami nunatsinni ilisimatusarfimmi ilinniartuni kinguaariit siulliit, arlaliullusilu ilaqutassinni kinguaariit siullersaraasi ilisimatusarfimmi ilinniartut".

Asasakka nalliuttorsiortut.

Ulloq manna tikillugu ilisimatusarfitta oqaluttuarisaanerani iluatsitsilluarneranut ilumut aqqutissiuisimavusi. Ruubap oqarneratut ooqattaarutaasimavusi, tunniusimanisi peqqutaallutik Ilisimatusarfimmut takorluukkagut piviusunngorsinnaasimapput. Ullorsiornissinni pilluangaaritsi, Ilisimatusarfiullu ineriartornerani tamaannarujuk killissimagatta tamatta pilluangaarta.

Tunngaviliisimanerput angusimasavullu nalliuttorsiutiginiarlugit ullumikkut katerisimaarpugut. Pisimasut pingaarutillit nalliuttorsiorluta soraarummeersitsinitsinni misigisimasavut ataatsimoorluta nuannaarutigerusuppavut, taakkuummatami pingaarutilittut aqqutissiuisimasut. Tamanna ilutigalugu piffissat artornarsimasut eqqaamanissaat kiisalu unammillernartut aqqusaarsimasavut ilikkagaqarfiginissaat pingaaruteqarputtaaq.

Misilittakkat taakkua inuttut nukittorsarnerusimallutalu tigussaasunik iliuuseqartitsillutik pingaarutilinnik ilikkagaqartissimavaatigut. Iliuuseqarnerit taakkua ilaat tassaasimavoq peqatigiinnermik ineriartortitsinitsinnik annertunerusumik ukkataqarneq. Ingerlassineq tamanna Annemette Nyborg Lauritsenip rektoriugallarnermini pimmatiginnittarneq pillugu ilisimatusartoq ilisimaneqarluartoq, Helle Rabøl, suleqatigineratigut aallarnersimavaa. Tamanna peqatigiilluni oqaloqatigiinnertalimmik ataatsimiisitsinernik arlalinnik inerneqartitsilereersimavoq, ataatsimiinnernullu sulisut tamarmik aggersarneqartarput. Ilisimatusarfimmi Issittumiittutut ataatsimoorluta "uaguussutitsinnik" misigissutsip nukittorsarneqarnissaa tamassumuuna anguniarneqarpoq.

Asasakka ilinniartut.

Nunatta Ilisimatusarfiullu siunissaralusilu pingaarnertut isumalluutigaasi - ilisseqanngitsuuppammi nunatsinni inuiaqatigiittut ingerlasinnaassanngikkaluarpugut. Taamaammat ilinniartut kattuffiat Ili Ili ingerlaqqilermat nuannaarutiginaqaaq, ataatsimeeqatigiittarnivullu aallarteqqissimavagut. Siunissaq pillugu nipisi, takorluukkasi eqqarsaatisilu annertuumik pingaaruteqarneri ilinniartutut eqqumaffigissavarsi. Ilinniartuutitta pikkorissut Ilisimatusarfimmik ineriartortitseqqiinermut aqqutissiuisimanerat Ilisimatusarfiup oqaluttuarisaaneratigut takusimavarput. Kingusinnerpaatut inatsisilerinermi ilinniartuutitta, instituttertik peqatigalugu, ingerlaqqiffissatut kissaatertik iluatsittumik piviusunngortissimavaat. Taamaasillutalu inatsisilerinermi kandidatitut ilinnialertut siullerpaat qaammammi uani semesterip aallartinnerani Ilisimatusarfimmut tikilluaqqusinnaanngorsimavagut.

Ilisimatusarfiup aqqaneq-aappassaanik ilinniarfeqalernissaanut ukioq kingulleq aningaasaqarnermut inatsisip tapiissuteqarnera nuannaarutigingaarsimavarput, ilinniagarlu taanna tassaavoq nunatsinni uumassusilerinermik ilinniagaq siullerpaaq, Sila. Silami immikkoortortaqarfiup pisortaata, Aviaaja Hauptsmanip, suleqataatalu annertuumik suleqatigiinnermikkut tamanna piviusunngortissinnaasimavaat.

Ilinniakkap, qularnanngitsumik iluatsitsilluarfiusussap, malinnaaviginissaa Ilisimatusarfimmit tamatta qilanaaraarput. Ilinniakkamut soqutiginnittortaqassagaluarussi ilisimatitsissutigerusuppara qinnuteqarnissamut killigititaq tassaammat novembarip aallaqqaataat.

Qujanarujussuaq Aviaaja suleqatitillu!

Ukiorpassuanngortuni Ilisimatusarfiup Pinngortitaleriffik qanimut ineriartortitsiulluartumillu suleqatigisarivaa, taamaammat sapaatip akunnera kingulleq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuterput nutarterneqarsinnaasimammat nuannaarutigingaarparput. Isumaqatigiissut tamanna uumassusilerinermik ilinniarfitsinnut kiisalu siunissami ilinniakkatut neqeroorutigisassatsinnut, ilisimatusarnermi suleqateqarnissatsinnut campusittalu allisinneqarnissaanut annertuumik sunniuteqarumaarpoq. Periarfissat suleqatigiinnitta tunniussassai qilanaaraagut.

Ilisimatusarfimmi ilisimatuutut misissuinerit nunatsinni inuiaqatigiinnut pingaaruteqarput - soorluttaaq Ilisimatusarfik pingaaruteqartoq. Ilisimatusarfik nunatsinni ilisimasaqalertitsisarluniluperiarfissanut ammaassisartutut inissisimavoq. Ilisimatusarfik tassaavoq inuit alapernaatsut misissuinernik ingerlassaqarfigisinnaasaat, unamminartunik aallerfigisinnaasaat aamma ineriartorfigisinnaasaat. Ingerlalluarnitsinnut ulloq manna uppernarsaataavoq, tassuugunnguarmi Ilisimatusarfimmi aatsaat taama amerlatigisunik ph.d.-tut allagartartaartitsilerpugut, tassa ph.d.-nik arfineq-marlunnik. Angusaqarluarnissinni, aamma Kalaallit Nunaat ilanngullutit, pilluaqqungaarusuppassi!

Ilisimatusartuvut iluatsitsilluarlutik ilisimatuutut misissuinertik nunatsinni nunanilu tamalaani saqqummersissimavaat. Taakkualu ilisimatusaatigineqartunut nutaanut aningaasaateqarfinnit tapiissutit annertuut aamma pissarsiarisinnaasimavaat, tamannalu Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermi ataqatigiissutit annertusaavigineqarnerinut iluaqutaangaatsiartussaassaaq. Suliaqarneq tamanna ilisimatusarnerup iluani avatangiisitsinnut annertuumik tapersiillunilu ilisimatusarnerup silarsuaani ilisimatusarfiup inissisimiffianik nukittorsaaqataavoq.

Ukioq kingulleq Ukiumoortumik Nalliuttorsiornitta kingornali immikkut nuannaarutigineqarsimasoq tassaavoq Maria Ackrénip professorinngortinneqarnera.

Ukiut 12-it sinnerlugit Maria Ilisimatusarfimmeereertoq, ilisimatusarnermilu suliniutinik aamma saqqummersitsinernik arlalinnik taperseereertoq, qasujuilluni sulineranut nuannaarutigingaakkatsinnik professoritut taaguutitaartillugu ukioq kingulleq nersorparput.

Mariap ilisimatusarfipput suliatiguunaanngitsoq kivissimanngilaa, aammattaarli suliassaqarfimmini taanna nutaanik sammiviliisimavoq. Taamaattumik tulluusimaarutigingaakkatsinnik Mariap pissusissamisoortumik professorinngortinneqarnerani qamannga pisumik pilluaqquarput.

Ilinniartitsisuvut ilisimangaakkatik, misilittakkatik soqutiginninnerujussuartillu aqqutigalugit ilinniartuutivut nunat tamat akornanni angusassat naligalugit fagiminni ilinniartitsisimapput. Inuusuttatta ilinniartinneqarneranni iluatsitsinitsinnut ilissi aqqutissiuisuuvusi, taamaasillusi ilinniartut inuiaqatigiinni atorfinni pingaarutilinni sulilernissaannut piareersartarpasi. Ullumikkut siunissamilu nunatsinni inuiaqatigiinnut pingaaqisunik pilersitsinissamut suliniutisi pisariaqartinneqarput. Peqataallusi tunniusimanissinnut qutsavigaatsigit!

Teknikkeqarnermut allaffissornermullu suliassaqarfiup iluani sulisoqanngikkaluarutta Ilisimatusarfik ingerlasinnaassanngikkaluarpoq. Pingaartumik suliassaqarfimmi tassani suliassat annertusiartortut amerlasuut aaqqiissuteqarfiginissaannut annertuunik unammillernartoqartissimavagut. Nutaanik ilinniakkanik pilersitsinerput kiffartuussinermiksuliassaqarfimmut annertunerusunik aningaasaliinernik immineq nassataqartitsisimanngilaq. Ukiuni kingullerni arlalinni iliortarnitsitut suliassaqarfimmut tassunga aningaasanik aallerniarluta aaqqiissutissarsinissaq sulissutigiuassavarput. Taakkua sulissutiginninnerat naliligassaanngilaq, attassinerat tunniusimanerallu qujamasuutigaagut.

Campusip allineqarnissaanut atatillugu Ilisimatusarfimmi ukiorpaalunngortuni professori Morten Meldgaard sulisuilu suleqatigisimavagut. Campusip allinissaanut kissaat takorluukkatsitut sukkasuumik ingerlajuaannarnikuunngilaq, Mortenillu 2022-mi ukiumoortumik nalliuttorsiornermi oqalugiaammini oqaatigisaa eqqorpoq:

"Inoroorsaartuuvugut, kisianni aamma illumi inissaqartitsinerup killinga qaangersimagipput paasisariaqarparput. Maani tamatta inissaqanngilagut. Tamannali aamma eqqumiittortaqaranilu nuannaarutissaagaluarpoq. 2008-mi maani illut atoqqaartinneqarmata ilinniartunut 200-nut naatsorsuussaanerat eqqarsaataasimagaluarpoq, ullumikkullu 700-ngajannik ilinniartuuteqarpugut, tamanna inissaqartitsinerup pingasoriaataanik annertuneruvoq".

Campusip allinissaanut siunissami qaninnerusumi aningaasaateqarfinnut qinnuteqarnissarput iluatsikkumaarnera neriuutigingaarparput, taamaasilluta tamatta inissaqartinneqalerlutalu ilinniakkanut tamanut illuutivut nalitsinnut naleqquttunngussagaluarput, minnerunngitsumik Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi ilinniakkanut.

Qullersani ilaasortat sisamat napparsimallutik sulinngiffeqarneranni aqutsisut aqutsisuugallarsimasinnaanerannut matumuuna aamma qutsavigerusuppakka. Tamassuma saniatigut aqutsisut sinnerlugit sulisut ilinniartullu tamarmik tapersersuisimanerannut, ikiuunnerannut paasinninnerannullu qutsavigingaarpakka. Ikiuinissi aamma suliffissinnut ilinniakkassinnullu soqutiginningaarnersi pissutaallutik siunissaq pitsaasoq, Ilisimatusarfimmut periarfissaqangaatsiartitsisussaq, toraarlugu ingerlaarpugut.

Siulersuisuusimasunut qujanaq, siulersuisunngortullu nutaat tikilluaritsi. Suleqatigiinnissarput qilanaaraara.

Inuiaqatitsinnullu ilisimatusarfik aningaasalersorsinnaammassuk suullu tamarmik pisinnaasunngortillugit qujanaq.

Ukiut ingerlareersut pillugit pilluaritsi, ukiut aggersut pillugit pilluaritsi - Ukiumoortumillu Nalliuttorsiornerput aallartiinnariartigu!

Qujanaq tusarnaarassi - qujanarlu ullorsioqatigisinnaagatsigut - tamassi ukiumoortumik nalliuttorsiorluarnissassinnik kissaappassi.

- Bolethe Olsen

Takorloorsinnaavara 1967-imi Institut for Eskimologi Københavnimi pilersinnerata kingunerisaanik Kalaallit Nunatsinni Ilisimatusarfeqalernissap kissaatigineqarnera annertusisimassasoq.

Nunatsinni politikkikkut universiteteqalernissamik Jonathan Motzfeldtip Lars Emil Johansenillu Landsrådimi 1974-imi siunnersuuteqarnerini Inuit Institutip pisortatigoortumik pilersinneqarnissaanik aallartittutut oqaatigineqarsinnaavoq.

Tamanna sioqqullugu kalaallit Danmarkimut ilinniariartortartut kiisalu Issittumi Nunat Inoqqaavisa ataatsimoorlutik isumasioqatigiinneranni Arctic Peoples’ Conference november 1973-imi Københavnimi ingerlanneqartumi tunngaveqarluarsimanissaa ilimagaara. Tamanna Robert Petersenip eskimologi pillugu kiisalu Ilisimatusarfimmi naggataarutaasumik oqaluginiarneraniit allaaserisaasa atuarnerini ilusinikkiartuaarnera misinnarpoq.

Robert Peterseni Inuit Institutip pilersinneqarniarneraniilli ulluinnarni Ilisimatusarfimmik taagukkatsinni pilersaarusiornermut pingaarutilittut suleqataasimavoq. Roba 1928-imi inunngorpoq 2021-imilu oktoberimi 93-inik ukioqarluni toqukkut qimaguppoq. Eskimologimi magisteriuvoq 70’ikkullu qiteqqunnerani professorinngorluni, ukiorpaalussuarni nunatsinni professorituannguarput. Qaffasissumik ilinniarfeqalernissaa, tassa Ilisimatusarfeqalernissaa anersaarivaa pimoorullugulu suleqataaffigalugu. Tamassalu suliaasa kinguneri takusinnaalerpagut, tamattalu qutsavissaqarfigaarput. Robap eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

1980-imi suleqatigiissitat pilersinneqarsimapput inuttaralugit Robert Petersen, Isak Heilmann kiisalu Jakob Janussen. Landsrådip 1981-imi ukiakkut ataatsimiinnerani Naalakkersuisoq Thue Christiansen peqatigalugu Ilisimatusarfissami pingaarnertut ilinniartitsissutissat tassaassasut aaliangerpaat; tassalu oqaluttuarisaarnermut, oqaatsitsinnut kiisalu nalitsinni pissutsinut tunngasuussasut.

1983-imi professor Robert Petersen atorfinitsinneqarpoq suliarlu aallartilluni. Februarip aallaqqaataani 1984-imi Ilisimatusarfimmi, Inuit Institutimi, ilinniartunngorpugut quliulluta, tassaalluta Bjørn Chemnitz, Elisa Petersen, Ivalo Egede, Jakob M. Lyberth, Ulla Lynge, Najagtãnguaĸ Hansen, Stine Sørensen, Susanne Tobiassen, Tupaarnaq Rosing Olsen uangalu Bolethe Olsen.

Nunatta Atuagaateqarfiata ilassutaani inimi qullermi aallartippugut. Taamani inuususseruttorluta periarfissatsialak nuannaarluta atorluarlugu ilinnialerpugut, naak inissakillioraluarluta ilinniartut sulisullu aporfissalersorata ilinniarpugut, ilinniartut sulisullu 15-it sinnilaarlugit amerlassuseqarluta. Igaffeerannguaq tattoqillioraluarluta sutortarfigaarput, tamannali immitsinnut qanillisaatigiinnarunarparput. Ilinniartut arfiniliulluta Naalakkap Qaqqaani illu sungaartoq affarleriiusoq najugaqarfigaarput, perusuersartarfik imaartagaavoq, eqqaamiutsinnullu ilinniartut najugaqarfiannut uffariartarpugut, tamaasali naammagalugit atorpagut ilinniagarlu pissanganaqisoq aallulluaannarlutigu.

Atuagassagut pedelitta Kunuutip kopeertarpai, ataasiakkaannguanik atuakkanik pisisarluta. Ilisimatusarfiup aallartinneraniit ukioq qaangiummat palasinngorniat amerlanngitsut ilinniaqatigisalerpagut, taakkulu ulluinnatsinni immersueqataalluarlutik pipput.

Ilinniartitsisut tassaasut Carl Christian Olsen, Finn Breinholt Larsen, Per Langgård kiisalu HC Petersen qanilaarlutik tunniussaqarusussuseqarlutik ilinniartitsipput, avataaniit ataasiakkaanit ilinniartinneqartarluta.

Roba siuttoralugu Ilisimatusarfimmi sulisut, qanilaarluta kaammattorlutalu ilinniarnitta ingerlanerani tapersersuisuupput.

2019-imi Odensemi Syddansk Universitetep Atuagaateqarfianiitsillunga Roba angerlarsimaffianut pulaarpara.

Tassani nuannersumik qujamasulluta oqaloqatigiippugut. Pingaartitamilu annersaat tassani aamma eqqaavaa. Ilinniarluarsimasuunissaq suliamullu pikkorissuseqarnissaq, taamaasilluni sumi inunngorsimanerup apeqqutaannginnera naqissuserlugu. Suliap pitsaasuunissaa salliullugu.

Robap nuliatalu Ingep eqqaaneqarneri ataqqinartuulik. Inge uimi suliaanut ilinniartitaanullu kaammattuilluni malinnaajuarsimavortaaq.

1985-imi ukiakkut Rotary Kollegie Ilisimatusarfimmi ilinniartut amerliallannikuulluta nuuffigaarput, tassami ilinniartut katilluta 14-niulluta najugaqalerpugut. Ilisimatusarfik piffissami tassani 18-inik ilinniartoqalersimavoq.

1986-imi ilinniartut siulliit exam. artitut naammassipput.

1989-imi Ilisimatusarfik universitetitut pisortatigoortumik taaguteqalerpoq.

1990-imi Cand. Scient. Adm. siulleq allagartartaarpoq.

1993-imi Cand. Mag. siulleq allagartartaarpoq.

1994 Bacheloritut ilinniarsinnaaneq aallartippoq.

2009-mi PhD-imik siullerpaamik Ilisimatusarfimmi illersuisoqarpoq. 2010-milu PhD-imik ilinniartut siulliit Ilisimatusarfimmi naammassillutik.

Ilisimatusarfiup ullutsinni killiffia imaappoq, ilinniartoqarpoq 750-it missaannik sulisoqarlunilu 100-it missaannik. Nunani allanisut ilinniartunut atugassarititaasut allaaneroqaat suli, amerlannginnitta ilinniakkallu siammasinnerinit atugassarititaasut naleqqersuukkuminaammata.

Taamaattorlu ullutsinni nuannaarutaasumik ilinniakkatigut angusarissaarlutik naammassinnittartut amerliartorput.

Ilinniakkat bacheloriniit, masterinut, kandidatinut PhD-nullu periarfissaalersimapput.

Taamattaaq nunanit allanit Ilisimatusarfiup suleqatigineqarusuttarnerata annertusiartuinnartup ilinniartoqarfittut ilisimatusarfittullu ineriartortuarnissaa kissaatiginarpoq.

Soorunami siunissami Ilimmarfiup ilassutissaata piaakannersumik piviusunngortinneqarniissaa taperserneqarluni sanaartorneqalerpat nuannaarutaassaaq.

Ilinniartut, Rektori Ilisimatusarfimmilu sulisut pilluaritsi sulilluarisilu.

Qanortoq siunissamittaaq isummersoriaatsit nalilersueriaatsillu assigiinngissinnaaneri ataqqillugit pingaartinneqarlutillu naammattuugassaajuarilit.

Ullorsiorluarisi.

- Eyjólfur Guðmundsson

Asasakka najuuttusi, arnat angutillu, pulaartut ataqqinartut, instituttit, ilinniartut aamma Ilisimatusarfimmi ingerlassallit.

Ullumikkut Ilisimatusarfiup ukiunik 40-nngortorsiornerani oqalugiarfigisinnaagassi qujamasuutigeqaara. Nalliuttorsiorneq tamanna ilisimatusarnerup silarsuaani ukiuni qulikkaani sisamani ingerlalluarnermik aamma Kalaallit Nunaanni innuttaasunik sullissilluarnermik ersersitsiinnanngilaq, nalitsinnili inuiaqatigiit akornanni ilisimatusarfiup pingaarutilittut inissisimaffiata qiviarnissaanut aamma periarfissiivoq. Tulluusimaarluta kingumut qiviarnitsitut, unammillernartut periarfissallu takkukkumaartut tikilluaqqullugit, siunertaqarluta angusassanillu takorluugaqarluta siumut isigissaagut.

Ilisimasanik ujartuinermi ilisimatusarfiit eqqarsaatersuutsikkut kiffaanngissuseqarnermut, namminersornermut alapernaassutsimillu atuinermut aallaaviusarput. Kinguneqarluartitsisussamik isornartorsiuilluni eqqarsartarnermik, apeqquseerusunnernik aamma ilisimasatta sinaakkutai qaangerlugit isiginninniarnermik taakkua tunniussaqartarput. Ilisimatusarfik maani Nuummiittoq ilisimatusarnerup iluani piorsarsimassutsimit aallaaveqarluinnartumik aqqutissiuisutut Kalaallit Nunaannilu inuiaqatigiinnik ilusilersueqataasutut inissisimavoq. Issittumi inuiaqatigiinniit silap pissusiata allanngoriartornermut sammisani tamaani ilisimatusarnerit nunarsuup sinneranut paasissutissiarinerisigut tapersiiginnanngillat, ilisimasanilli akiuussinnaanissamillu tunniussinikkut nunagisami inuiaqatigiit unammillernartitaasa kiinnernissaannut tunniussaqartarportaaq.

Islandimeersuuvunga. Ukiuni tuusintilikkuutaanngortuni Islandimi Kalaallit Nunaannilu inuit inuusimapput Issittumullu naleqqussarsimallutik. Ilisimasavut, oqaluttuaativut oqaluttuarisaanerpullu kattupput, nunatsinnut pinngortitamilu avatangiisitsinnut ilaavugut. Tamatta nunatsinnut pinngortitamullu qanoq atassuteqarnerluta immikkut oqaluttuassaateqarpugut. Uanga nammineq unnuk ataaseq illoqarfimma Akureyrip qaqqaani ataartillunga ataasiaq misiginikuuara pinngortitap tusarnaarnissaa qanoq pingaaruteqartiginersoq. Illoqarfiup avataanut ungasinngitsumut pisuttuarsinnarlunga utimut biilinnut ataarniarlunga unnuk taanna aalajangerpunga. Qaqqap qaavanut pigama utimullu ataarnissannut piareersaleruttorlunga assut putsileriataarpoq. Pujorsiummik nassarsimanngilanga, nammattakkannili gps-ilisarpunga aammami qaqqaq majuariaannaagami - aqqutaalu nalunngilluinnarpara. Navianartutuat tassaapput qaarsut kangiata tungaaniittut 40 meterinik portutigisut, aqqutissarali avannaatungaaniippoq. Taava ammut sisorassallunga aalajangerpunga - arriitsumik. Kisianni paasileriataarpara ersittueruttoq, unnummammi aamma. Ataarnissaq ajornarsivoq sumiissusersiorsinnaajunnaarlungalu nuna ilisarisinnaajunnaarpara - ammulli arriitsumik sisoorusaarsinnaallunga. Tassanngaannaq putsup ussinnera allanngortoq imaluunniit qalipaataa allanngulaartoq malugaara. Pissusissamisoortutut misiginanngilaq, taamaammat unissinnarlunga susoqarnersoq tusarnaarniarlugu imaluunniit maluginiarlugu aalajangerpunga - meterermi ataaseq qaangerlugu takusaqarsinnaannginnama. Avatangiisimma paasiniarnerani eqqaalerpara nammattakkani GPS-ilisarlunga - taannalu tiguara ikipparalu. Aap - meterialunnguanik ungasitsigisumi saanniippoq qaarsoq takusimasinnaanngisara - avannamukarnanga kangiata tungaanut ataarsimavunga. Ataarutikka peerpakka aqqutissannullu eqqortup tungaanut pisorusaalerlunga - ajornangalu angerlamut apissippunga. Ullutsinni silarsuarput ilaatigut aamma taama misiginarsinnaasarpoq. Aqqutissarput nassaariuminaassinnaasarpoq, allaallumi piffimmi eqqortumiinnasorigaluarluta tammartajaartutut misigisinnaasarpugut - aali tammartajaartussaanngikkaluarluta. Nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarfiit ullumikkut inuiaqatigiit teknikkillu tungaatigut allanngoriartornermut atatillugu assingusumik inissisimaffeqarput. Taamaammat taamaaliortariaqarpugut - ilimagisagut aamma siuaatsinnit misilittakkatsinnillu ilikkarsimasagut tatigisariaqarpagut, siunissamulli nutaamut aqqutissiornissamut atortussat ilisimasallu pissarsiarineqarsinnaasut tamaasa atortigit.

Ilisimatusarfiup inuianni kiffartuuttussaavai, inuiaqatigiit pisariaqartitaat takorluugaallu suussusernerisigut. Ukiuni qulikkaani sisamani kingullerni Ilisimatusarfik Kalaallit Nunaannik allanngujaalluni ineriartortitseqataasuusimavoq, ukiunilu qulikkaani aggertussani inuiaqatigiit siuariartornissaannut ilisimasat tungaatigut qitiusumik inissisimaffeqassalluni. Kinguaariit arlallit ilinniartitsisuusut, peqqinnissaqarfimmi sulisut ilisimatusartullu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut immikkut ittumik tapersiingaatsiarsimasut piginnaanngorsarsimavai. Ilisimatusarfik tassaajuarpoq piorsarsimassutsikkut kingornussat aamma nalitsinni ilisimasat naapiffigisartagaat, ilitsoqqussanik siuariartornermillu ataqatigiissitsilersartoq.

Ullumikkut nalliuttorsiornitsinni eqqaamassavarput ilinniartoqarfinni uatsitut ittuni unammillernartut siunissap nassatassai piareersimaffiginissaat. Internettikkut ilinniarsinnaaleraluttuinnarneq ilisimasanik pissarsisinnaanermik tamanut ammaassisimavoq, taamaasilluni aporfiit akornutaajunnaarlutillu nunarsuaq tamakkerlugu ilinniarsinnaaneq tamanut ammaanneqarnerulerluni. Ineriartorneq tamanna pitsaasuuvoq, kisianni ilisimatusarfiit atuuffimminnik nutaamik nassuiaasersuisariaqalernerannik aamma naleqquttumik inissisimaffeqaannarnissaminnik qulakkeerinninnissaannik tamanna aamma isumaqarpoq. Ilinniartitseriaatsivut pitsanngorsarumallugit teknologii atorluartariaqarparput, siammasinnerusumik periuseqartariaqarpugut, Kalaallit Nunaannilu ilinniartut ilikkariartornissaannut periarfissanik eqaannerusunik neqerooruteqartariaqarluta.

Silassorissuusiap (AI-p) atulerneqarnera ilinniartitsinermut, ilisimatusarnermut ilinniartullu ilikkariartornerannut atatillugu ilisimatusarfinnut pissanganartunik periarfissiivoq. Silassorissuusiap ilinniartoqatigiit ataasiakkaat ilinniarnerannik pilersaarusiuttarnerisigut nutaatut tapiissuteqarsinnaavoq, taamaasilluni ilinniartut ataasiakkaat pisariaqartitaannik tunniussaqarlunilu ingerlaannartumillu uterfiginnissinnaasarpoq. Peqqinnissamit avatangiisinut ilisimatusaatinut suliassaqarfinni arlaannaaniluunniit ilisimatusarnerup iluani silassorissuusiaq paasissutissanik amerlasuunik misissueqqissaarisinnaavoq, ilisserusiorsinnaavoq nassaarnissanullu iluaqutaasinnaalluni. Silassorissuusiani sullissisut piviusungatitat aamma quppernerit ilinniarnermut atortut, ini ilinniarfiusup avataani, ilinniartunut ikiuutaasinnaapput, taamaasillunilu ilinniarneq sunniivigeqatigiitsiffiusunngorlugulu ajornannginnerulertissinnaavaa. Teknologiit taakkua atorluarnerisigut nutaaliortumik ilinniagaqartitsinermi ilisimatusartitsinermilu Ilisimatusarfik siuttunngorsinnaavoq, taamaasinikkut nalitsinni silarsuarmi digitaleqarfiusumi nutaanik malitassiortunngorluni.

Taamaakkaluartoq ineriartornermut ilannguppallaannginnitsinni, ilisimatusarfitsinni peqatigiinnerit pingaaruteqassusaat puiussanngilarput. Ilisimatusarfik ilisimasatigut taamaallaat ineriartorfiunngilaq; pissuseqatigiinnik ataqatigiiffiuvoq uummaarissoq isummanik assigiinngisitaartunik avitseqatigiiffiutitsisartoq, suleqatigiiffiusartoq ineriartortitsiffiusartorlu. Ataqatigiinnerit tamaani pilersarput - ilinniartut professorillu akornanni, suleqatigiit akornanni, inuiaqatigiinnilu - tamannalu pingaarutilimmik ilinniagaqarnermut aallaaviusarpoq. Attaveqateqarnerit taakkua peqataanermik misigititsisarlutillu inuit akornanni tapersersuititsisarput, inuillu ataasiakkaat piginnaasaatigut tamakkiisumik ineriartortitsisarlutik. Teknologiinik periutsinillu nutaanik atuineruleraluttuinnarnitsinni, ilisimatusarfimmi misigisaqartitsisartumik inunnik attaveqateqarnerup annikillisinneqannginnissaa, annertusineqarnissaali qulakkiissavarput.

Unammillernartut taakkua suussusernissaanni Ilisimatusarfik immikkut ittumik inissisimaffeqarpoq. Inuit ikittunnguunitta, najukkani ataqatigiilluarnitta, avatangiisitsinnullu qanimut atassuteqarnitta nutaaliortumik ersarissumillu aqqutissiuisinnaatippaatigut. Nukittuffivut ineriartortittuartariaqarpavut, tassaasut suliassaqarfiit akimorlugit ilisimatusartitsisinnaasut, piujuartitsinermik ineriartortitsisinnaasut aamma nunagisami nunarsuarmioqatitsinnillu suleqatigiinnernik pilersitsisinnaasut. Taamaasilluta ilisimatusarfitta ataannarnissaa kisiat pinnagu aammattaarli allanngoriartorfiusumi ingerlalluarnissaa qulakkiissavarput - Ilisimatusarfiullu nunat tamat akornanni ilisimatusarnerup silarsuaani attaveqateqarnera alliartuaarumaarpoq.

Ilisimatusarfiup ukiunik 40-nngortorsiornerani maani Nuummi nalliuttorsiornitsinni maannamut pingaartitatsinnut tunniusimanitsinnut aqqutissiuisoq eqqaaqqitsigu: qasujuitsumik ilisimasanik ujarlertarneq aamma inuiaqatigiinnut sullissinnissamut allanngujaatsumik tunniusimaneq. Siuaatta ingerlateqqitaminnik kingornussaqartimmatigut ataqqillugit eqqaamatigit, siunissallu periarfissatigut tunniussassai sapiissuseqarluta ammaffigitigit. Aammattaaq eqqaamassavarput ilisimatusarfiup pingaaruteqassusaa taamaallaat ilisimasanik pilersitsisarneraniinnaanngimmat, aammattaarli ilinniartuutimi inuuneranik, avatangiisiminik nunarsuarmullu sunniuteqataasarneraniimmat.

Ilisimatusarfiup siulersuisuinut ilaagama qujamasuutigeqaara, neriuppungalu siunissami ilinniarfinnik ineriartortitsinermi tapersersueqataasinnaassallunga, tamassumuuna ukiorpassuarni aggertussani ingerlalluarfiusussani nunap nukittuup Ilisimatusarfik uummateralugulu anersaaringaa eqqaamaneratigut.

Sulisut ilinniartullu tamarmik ilisimatusarfimmik uuminnga pingaaruteqaqisumik pilersitsisimanissinni pilluaritsi aamma kalaallit inuiaat sapiissuseqarlutik siumullu isigalutik nunaminni ilisimatusarfimmik pilersitsisimasut pilluaritsi.  Qanortoq ukiut 40-t tulliuttut ineriartorfiujuaannarilik, nutaaliorfiugilik, aamma Kalaallit Nunaanni nunanilu allani inunnut kiffartuussiffiulluarilik.

Qujanaq.