Kalaallit qimmiata qimuttup siunissaa qanga inuunerisimasaanit immaqa aalajangerneqarsinnaasoq

Jon Malthorne (assi: Carsten Egevang)

Tupilaat, puisip amianik qarliliat aamma sapangaaqqanik sanaat kulturimi eriagisat ilagaat, immaqalu taakkua nunarsuup avannaata, annerusumik Kalaallit Nunaata, eqqarsaatiginerani takorloorneqartarput.

Kisianni nunarsuup avannaani Issittumi silap pissusia ukiuni qulikkuutaani kingullerni malunnartumik kiannerulersimavoq, tamannalu kalaallit kulturikkut eriaginerpaasaannut sunniuteqarpoq, tassa qimmimut qimuttumut.

Ukiuni 20-ni kingullerni qimmit qimuttut amerlassusaat affanngorsimapput, tassa 25.000-init 13.000-inut ikilisimapput. Taamaattumik ilaatigut ilisimatusaatigalugu suliniummi nutaami kalaallit qimmiata qimuttup oqaluttuarisaanera aamma kinguaariinni kingornussaat misissoqqissaarneqassapput.

"Kalaallit qimmiata qimuttup immikkuullarilluinnaqutaata ilaat tassaavoq qimmit sulisuusussaasut kingullerpaat ilaanniinnera sulilu ileqqutoqqat malillugit atorneqartarnera. Tamatumani piniariarnermi qamutinik qimunnissaanut ileqqutoqqat malillugit atorneqartarpoq", Anders Johannes Hansen oqarpoq, taanna ilisimatusaatigalugu suliniummik aqutsisuussaaq.

Taanna Københavns Universitetip Globe Instituteani pisortaavoq ukiunilu arlalinni qimmeq qimuttoq pillugu ilisimatusareernikuulluni.

Kalaallit qimmiisa qimuttut ikiliartornerannut arlalinnik peqquteqartoqarneranik isikkoqarpoq. Assersuutigalugu qamuteralaat angalaarneq sukkanerulersippaat.

Silalli kissatsikkiartornerata sunniutaa Anders Johannes Hansenip erseqqissaavigaa.

"Immap sikua piffissami sivisuumi qimusserfigissallugu tulluukkunnaarnikuuvoq. Ukiumut qaammatini tallimani qimmit piniariutigineqartarnikut maanna ukiumut immaqa qaammat ataatsimi affaanilu taamaallaat atorneqartarput. Taamaammat 12-14-inik qimmeqarneq qaammammut 3-4.000 koruuneqarnerata qimmeqarneq annikilliartortippaa", taanna nassuiaavoq.

Maannakkut apeqqut tassaalerpoq 21. hunnorujukkunnut kalaallit qimmiat qimuttoq qanoq naleqqussassanersoq.

Inunnit Thulemeersunit aamma qallunaatsianit akissutissanik ujaasineq

Ilisimatusaatigalugu suliniut, Danmarks Frie Forskningsfondimit tapiiffigineqartoq, qanganngortut isiginiarnerisigut immaqa akissutissaqartitsissaaq.

Kalaallit qimmiat qimuttoq Sibiriaminngaanneernera aamma Inuit ilagalugit maanna Canadatut ilisimaneqartumit Kalaallit Nunaata avannaata kitaanut nunasisimanerat ullumikkut ilisimatusartut nalunngilaat. Tassanngaanniit Kalaallit Nunaanni siaruarsimavoq ukiunilu 1000-ingajanni Thulemeersut Inuit oqaluttuarisaanerannut ilaasimalluni.

2024-mi qimmeq qimuttoq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu, Kujataa tikinngilaarlugu, siaruarsimavoq. Taamali ittuaannarsimanngilaq. Itsarnisarsiorluni assaanermit ilisimaneqarpoq nunap ilaani Inuit Thulemeersut qallunaatsiaallu ukiuni 200-ni najugaqatigiissimasut.

900-kkut naanerani qallunaatsiaat Islandimit Kalaallit Nunaannut tikipput 1400-kkullu qeqqata tungaanut Kalaallit Nunaata kujataata kitaani innuttaasoqarsimapput.

Piffissami tassani silap pissusia ullumikkumut sanilliullugu kiannerusimavoq. Assersuutigalugu qallunaatsiaat karrinik naatitsisinnaasimapput.

Taamaammat ullumikkutut qimmit qimuttut atornissaat periarfissaasimanngilaq.

"Taava eqqarsaat tassaavoq assersuutigalugu ilisarnaatinik allanik ilaniarlugit qimmeq qimuttoq qallunaatsiaat qimmiannik Inuit Thulemeersut akusimaneraat. Kalaallit Nunaata kujataata kitaani qimmeqartariaaseqarsimanerup immaqa siunissami ilaatigut qimmit qanoq atorneqarsinnaanerannik oqaluttuarsinnaapput. Imaluunniit silap pissusianut atatillugu inissisimaffimmi nutaami, Kalaallit Nunaata kujataata kitaani, qanga tassani silap pissuserisimasaata nuna tamakkerlugu siaruaraluttuinnarfigisaani, siunissami qanoq qimmeqarsinnaanermik oqaluttuarsinnaapput", suliniummut qinnuteqaqataasoq Ilisimatusarfimmeersoq professori Morten Meldgaard oqarpoq.

Katersugaasivinni katersanit ullumikkullu uumasunit qimminit DNA-t atorneqartut

Kalaallit Nunaata kujataata kitaani qimmit qimuttut ilaqutaat paasisinnnaajumaniarlugit ilisimatusartut DNA-t atussavaat.

Nuummi Ilisimatusarfiup, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu aamma Københavns Universitetip suleqatigiinnerisigut suliniut ingerlanneqassaaq. Københavnimi Statens Naturhistoriske Museumimi qanga qimmit qimuttuusimasunit oqaluttuarisaanikkut misissuilluni tigusat katersorneri Kalaallit Nunaat sinnerlugu aammattaaq toqqorsimasuutigineqarput, taamaammat suliniummut najoqqutassaq pingaarutilik tassani pigineqarpoq.

Tamatuma saniatigut ullumikkut qimmit qimuttut DNA-vinik tigusiffigineqassapput.

"Oqaluttuussinnaavakkit qimmip qimuttup taamaattup saavani issialluni torraqaaq. Tassa, misissuiffigalugit tigusiffigilerlugit. Allanik angisoorujunnik aamma qimmeqarpoq, kisianni qimmip qimuttup niaqua assannik tigugukku, alleruatigut .. Angisuupilussuuvoq. Tamatigut tupigutsannartaqaaq", Anders Johannes Hansen oqaluttuarpoq.

Kinguaariinni kingornussaannik misissueqqissaarnermit inernerit ingerlaavartumik atorneqarnissaat aamma Kalaallit Nunaanni, Avannaata Qimussersuanit Ilisimatusarfimmi uumassusilerinermi ilinniartitsinermut, siammasissumik oqaluttuarineqarnissaat pilersaarutaavoq.

Suliap aallartinnginnerani isumaliutiginnittoqarsimavoq, tassani najukkani avatangiisit ilanngunneqarsimapput, taamaasilluni piniartut oqaaseqaataat tunngavigalugit eqqarsaat ilaatigut ilusinissinnaasimavoq.

Ilisimatusarneq inuiaat kinaassusaannut pingaarutilik

Ilisimatusaatigalugu suliniut ukiunik pingasunik sivisussuseqartussaq qanorluunniit inerneqaraluarpat qimmip qimuttup kinguaariinni kingornussaata Inuit Thulemeersut eqqaminniittuminni inuiaqatigiinnik qanoq peqateqarsimanerannik oqaluttuarumaarpoq. Periarfissat marluupput.

Imaassinnaasoq qallunaatsiaqarnerattuut qimmeq ullumikkut ipajaartoq. Tassa imaappoq, allatut atorneqartarsimavoq, kisianni qimmimi ilisarnaatinik nutaanik pilersitsiniarluni kinguaassiortinneqarsimaneranik takussutissartaqanngilaq.

Periarfissap aappaa tassaavoq Inuit Thulemeersut qimmip pissusaanik allanngortitsiniaasimanersut.

"Qimminik toqqaanermut atatillugu ilimagisatsinniit immaqa sianiginninnerusimanerannik oqaluttuussinnaavaatigut. Immaqa Issittumi avatangiisinut naleqqussarumaniarlutik taama iliorsimapput, tassani qimmeq allaanerulaatut atuuffeqalertinneqarluni", Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortaq oqarpoq nangillunilu:

"Qallunaatsiaat qimmiannut takussutissanik nassaarluta aamma iluatsitsisinnaagutta, taava Inuit Thulemeersut qallunaatsiaallu akunnerminni qanoq sunniivigeqatigiitsigisimanerannut uppernarsaammik nutaarluinnarmik inerneqartitsissagaluarpoq".

Taamaasilluni ilisimatusarneq aamma Kalaallit Nunaanni inuiannut annertuumik tupaallatsitsinnaassagaluarpoq.

"Ilisimatusarneq aningaasatigut qanoq qimuttunik qimmeqarsinnaaninnut immaqa sunniuteqarsinnaavoq. Kalaallilli qimmiat qimuttoq nuna tamakkerlugu kinaassutsikkut annertuumik naleqarpoq, immaqa piffissami sivikitsumi allaat aningaasanit naleqarneruvoq. Sammisaq misigissutsinik appakaatitsisarpoq", Morten Meldgaard naggasiivoq.

Attavissat: Morten Meldgaard.