Kalaallit Nunaanni misissuinerit: Ilisimatusaatigalugit suliniutit pingasut aningaasaliiffigineqartut
Nutaaliortumik ilisimatusaatigalugit suliniutini pingasuni Kalaallit Nunaata pinngortitaanik immikkuullarissuusumik aamma kulturikkut oqaluttuarisaaneranik misissuinissat tapiiffigineqaqqammerput
Nutaaliortumik ilisimatusaatigalugit suliniutit pingasut Kalaallit Nunaata pinngortitaanik immikkuullarissuusumik aamma kulturikkut oqaluttuarisaaneranik misissuisussat aningaasaliiffigineqaqqammerput.
Suliniutit pingasut pineqarput, taakkualu Kalaallit Nunaanni uumasut aamma kulturip silap pissusiata avatangiisillu allanngoriartornerannut - aamma qanoq siunissamik ilusiliisinnaanerannik - tulluarsarsimanerat pillugu ilisimasanik nutaarluinnarnik tunissavaatigut.
Suliniummi siullermi nunatta eqalua taassumalu inalugaani bakteeriai misissorneqassapput. Aalisakkap bakteeriaata pinngortitami pissutsinut assigiinngitsunut qanoq naleqqussartitsisinnaanerat ilisimatusartut misissussavaat. Eqaluimmi tatsini amerlasuuni assigiinnatik ineriartorsimapput - tamatumanilu tappiorannartut pingaarutilittut atuuffeqarput.
Suliniummi tullermi Issittumi arferit aallunneqarput. Arfivik Kalaallit Nunaata kitaanut uteraluartoq Tunumi qilalukkat qernertat ikiliartorput. Taakkua amerlassusaat sooq allanngornersoq - aamma Issittumi pinngortitami ataqatigiinnermut qanoq tamanna isumaqarnersoq - misissorniarlugit ilisimatusartut taakkua timiisa ipiutaasaanik misissugassanik tigusissapput.
Suliniutip pingajuanni kalaallit qimmiata qimuttup qanga inuunerisimasaa - aamma siunissaa - misissorneqassapput. Kalaallit Nunaata kujataata kitaani qimmit qimuttut kinguaariinni kingornussaannik nassaanik pisoqqanik misissuinikkut silap pissusiata allanngornera qimmit qanoq anigorsimaneraat ilisimatusartut misissussavaat. Ilisimasaligassat taakkua qimmip qimuttup ullumikkut takusinnaasatsinnik allanngoriartornernik qanoq aniguisinnaanissaannut qulakkeerinnissapput.
Suliniutit pingasut tamarmik Kalaallit Nunaata uumasuisa aamma kulturikkut inuunerup qanoq ineriartorsimanerannik - aamma taakkua siunissami unammillernartussanut atatillugu qanoq inissisimaffeqarnerannik - itinerusumik paasisaqartissavaatigut. Ilisimatusarneq taamaasilluni Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnikkut amerlangaassusaannut aamma kulturikkut inuunitsinnut pingaarutilimmik sunniuteqarsinnaavoq.
Suliniutit pingasut pissanganaqisut taakkua pillugit paasisaqarnerorusukkuit ukua attavigiinnarsinnaavatit:
- Eqaluk: Morten Tønsberg Limborg morten.limborg@sund.ku.dk
- Arfeq: Eline Lorenzen elinelorenzen@sund.ku.dk
- Qimmeq qimuttoq: Christian Koch Madsen christian@natmus.gl & Morten Meldgaard mome@uni.gl
Ilisimatusaatigalugit suliniutit pingasut pillugit ugguuna atuarnerugit:
Ullumikkut tappiorannartunik ilisimatusarneq uumasut ineriartorneranni pisut tunngaviliisut pillugit paasisimasatsinnik siuarsaaqataassaaq.
Uumasut inalugaanni sorlernik tappiorannartoqarneranik avatangiiserisat taamaallaat apeqqutaasarnerannik ilisimatusarnerup iluani piffissami sivisuumi isiginnittoqartarsimavoq.
Naak avatangiisit pingaaruteqaraluartut isiginnittaaseq tamanna uumasut naasullu bakteeriat pitsaasut peqatigalugit ineriartorsinnaanerisa pingaaruteqassusaannik ilisimatusartunit akuersititsisimanngilaq.
Kisiannili uumasut naasullu bakteerianik tulluarsartitsisinnaassuseqartunik toqqaasarnerat suliniummi uani sammineqarpoq.
Kalaallit Nunaata eqalua immikkuullarilluinnartumik ineriartorsimavoq, tassa ataatsimik naggueqatigiissortalik pinngortitami pissuseqatigiinnut assigiinngitsunut ineriartorsimavoq, immikkullu pingaarnerutitaminik nerisaqartalersimavoq soorlu illeqqanik imaluunniit aalisakkanik.
Tamanna saqqummisoq, eqaluk ataatsimik naggueqatigiissortalik tatsini amerlasuuni sorlerniinnini apeqqutaatinnagu pinngortitami pissuseqatigiinnut assigiinngitsunut marlunnut ineriartorsimavoq.
Taamaammat eqaluup pissusissamisut innerata misissornissaa pitsaalluinnarpoq, eqalummi assigiinngitsunik nerisaqarnissaminut ineriartornera arlaleriarluni pisimavoq.
Saqqummisoq tamanna atorlugu eqaluup bakteeriaminik nerisamigut atukkaminut tulluarsarsinnaaneranut attuumassutillit misissussavagut.
Taamaasilluta tunngaviusumik ineriartornera qaammarsaavigissavarput, taamaasillunilu silap pissusiani pissutsinut nutaanut uumasut artit assigiinngitsut qanoq qisuariartarnerannik paasinninnissatsinnut suliniut iluaqutaassaaq.
Issittup imartaani ataqatigiinnerit nunarsuaq tamakkerlugu kiassutsit allanngoriartorneranik peqquteqartumik allanngoriartorput.
Uumasut imarmiut, Issittumi nerisariiaani qullersaasut, amerlassusaasa allanngorneranik takussutissaqarpoq.
Iluanaarniutigalugu arfanniartarneq peqqutaalluni arfanniarnermik unitsikkallartitsinerup kingorna Qeqertarsuup Tunuanut, sumiiffimmut uummassusilinnik ulikkaartumut, arfivik tikiuteqqissimavoq.
Akerlianik ukiuni makkunani Ittoqqortoormiit eqqaani, nunarsuarmi kangerloqarfiunerpaat ilaanniittumi, qilalukkat qernertat amerlassusaat appariapiloorsimavoq.
Tamanna ilutigalugu ukiuni tallimani kingullerni qilalukkat qaqortat Tunup sineriaanut takkukkiartuaalersimapput, siornatigut taakani nassaassaasimanngikkaluarput.
Misissuinermi uani 2000-mili kisitsinerni tamani allannguutit qulaajarneqassapput.
Tamanna ipiutaasaat tuusintilikkaat atorlugit kinguaariit kingornussaannik misissueqqissaarnikkut ingerlanneqassaaq, taakkua suliniummi suleqatigisamit, Pinngortitaleriffimmit, ukiut tamaasa katersorneqartarsimapput.
Kinguaariit kingornussaannik paasissutissat ukiut tamaasa tiguneqartarsimasut sanillersuunnerisigut amerlassusaatigut, assigiinngiiaassutsikkut, ataasiakkaat eqqarleriinneranni, arnavissat angutivissallu akunnerminni ataqatigiinnerisa, il.il. allanngorneri annertuut qaammarsaavigissavagut.
Uumasut amerlassusiisa allanngornerat Issittumi nerisariiaani qullerpaami inissisimasunut qanoq sunniuteqartarneranik misissuinitsinni inernerit ilisimasanut nutaanut aqqutissiuissapput.
Suliniutip atorneqarsinnaanissaa annertuumik ilimanaateqarpoq, pissutigalugu Issittup imaani uumasut artit assigiinngisitaarnerannik siunissami nakkutilliinissamut paasissutissanik pisariaqartinneqartunik tapersiissammat.
Kalaallit qimmiat qimuttoq ukiuni 2000-ni kingullerni Inuit Thulemeersut kulturiisa oqaluttuarisaanerani ilaasimavoq sulilu kalaallit kinaassusaannut ilaalluni.
Ilisimatusarnerup qinnuteqaqatigiinnit ingerlanneqartup takutippaa qimmeq qimuttoq Sibiriameersuusoq Inuillu Kalaallit Nunaannut ingerlaarnerat malissimagai.
Tamatuma saniatigut kinguaariissusaannut tunngasut tulleriiaarnerinik misissuinerup ersersippaa Europap Kippasissuaneersunit qimminut sanilliullugit nerisarerusutaminnik allanik salliussaqartartut kiisalu pinertussusaat nukittussusaallu aallaavigalugit toqqarneqarnerusarsimasut.
Taamaasilluni qimmit qimuttut tulluarsarnerat Inuit suleqatiginerisigut pisimavoq.
Ullumikkut qimmeq qimuttoq Kalaallit Nunaat, Kujataata tikinngilaarlugu, tamakkerlugu siaruarsimavoq.
Ukiuni kingullerni silap pissusiata allanngoriartornera pissutaalluni immap sikusarnera sivikillisimavoq.
Tamanna isumaqarpoq piffissaq qimusserfiusartoq sivikillisimasoq tamatumuunalu qimminik qimuttunik atuineq annikillisimalluni.
Tamatuma nassataraa ukiuni 20-ni kingullerni Kalaallit Nunaanni qimmit qimuttut amerlassusaata affanngorsimanerat, taamaattumillu qimmip qimuttup siunissaa nalorninartortaqarpoq.
Kalaallit Nunaata kujataata kitaani ukiuni hunnorujukkuutaani immap sikusarnera allanngorarsimavoq, aamma ilisimavarput nunap ilaani tassani ukiut 500-t sinnerlugit qimmit qimuttut Inuillu Thulemeersut inooqatigiissimasut.
Piffissami tassani qimmeq qimuttoq taassuminngalu atuineq silap pissusiani atugassarititaasunut tulluarsarneqarsimavoq, taamaattumillu ilisimasat taakkua Kalaallit Nunaanni qimmip qimuttup siunissaanut pingaaruteqarsinnaapput.
Ilisimatusartoqatigiit nunanit tamalaaneersut, suliassaqarfinni assigiinngitsuneersut Kalaallit Nunaata kujataata kitaani qimmit tulluarsarneranni kinguaariissusaannut tunngasut tulleriiaarnerannik misissuisussat, qimmit Inunnik Thulemeersunik sunniivigeqateqarnerannik aamma nunap ilaani tassani piffissamilu tassani qimmip qanoq atorneqarsimaneranik qaammarsaassapput.