Ukiumoortumik nalliuttorsiorneq: ataqqinaammik doktorinngortut 3-t ph.d.-iinngortullu 2-t

Carl Christian (Puju) Olsenip Inuit oqaasiinut tapersiinera immikkuullarissoq - aamma kalaallisut oqaasillit pisinnaatitaaffiisa nukittorsarneranut tunniusimalluinnarnera pillugu Ilisimatusarfimmit ataqqinaammik doktorinngortinneqarpoq.

Inuunini tamakkerlugu inuit oqaasii pillugit ilisimatusarnermut tunniusimasuuvoq qasusuillunilu inuit piorsarsimassusaanni oqaatsinillu ilisimatusaatitigut kingornussaasa attatiinnarneqarnissaat siuarsarneqarnissaallu pillugit sulisimavoq.

Inuit oqaasii pillugit itisiliilluni ilinniagaqarsimanera saqqummersitaalu oqaatsinik immikkuullarissunik taakkuninnga paasinnittaatitsinnut pingaarutilimmik tapersiisimapput.

Marianne Stenbækip ingerlatitseqqiisarnermigut ilisimatusarluni misissuinerup inuiaqatigiillu akornanni ataavartunik attaveqalersitsisimavoq - kiisalu Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni suleqateqarluarnermigut eqqumiitsuliortunik ilisimatusartunillu attaveqartitsilersimalluni.

Nammineq oqartussaassuseqarnerup annertusineqarnissaanut piorsarsimassutsikkullu piujuartitsinissaq toraarlugu inuiaqatigiit ineriartornerannut ilisimatusariaasia tapersiisarpoq, tamannalu tunngavigalugu Ilisimatusarfimmi Ataqqinaammik doktorinngortinneqarpoq, tamassumunnga atatillugu maani nunatsinni Issittumittaaq inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaanut ilisimatusarfiup tapersiisarnissaa pingaartitatta ilagaat - tassani piujuartitsineq nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii ukkatarineqarlutik.

Minik Rosing tassaavoq ujarassiooq ilisimatoorlu nunat assigiinngitsut akornanni akuerineqarsimasoq, taassuma ilisimatuutut misissuinera nunarsuup oqaluttuarisaanera pisoqaanerpaaq pillugu paasissutissaqalersitsivoq.

Minik Rosingip nassaarisimasai nunarsuullu aallaqqaammut inerikkiartornera pillugu paasiniaaqqissaarluni taamaassorinninnera nunarsuatta pinngornera pillugu nunarsuaq tamakkerlugu paasinnittaasimut sunniuteqarsimavoq.

Nunarsuup pinngoriartorneranik pissusianillu ilisimatusaatit iluanni immikkuullarilluinnartumik suliniarnera aamma ilisimatusarnermi sammisanik paasiuminaassinnaasartunik paasiuminarsarlugit nassuiaasarnera paasissutissiortarneralu pillugit Minik Rosing Ilisimatusarfimmit ataqqinaammik doktorinngortinneqarpoq.

Christine Ingemann ph.d.-gradimik tunineqarpoq Peqqissaanermik Pinngortitamillu Ilisimatusarfimmi ph.d.-liani una pillugu "Putting families and local professionals at the heart of implementation research - a qualitative implementation study on Greenland's universal parenting program MANU 0-1 Year".

Anna Maria Andersson ph.d.-gradimik tunineqarpoq Peqqissaanermik Pinngortitamillu Ilisimatusarfimmi ph.d.-liani una pillugu "Investigation of atopic dermatitis in Greenland; distinct genotypes, phenotypes and immunotypes".

Asasara Naalakkersuisoq, asasakka Ilisimatusarfiup siulersuisui, suleqatit, ilinniartut - asasakka qaaqqusat;

Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsiorneranut matumuuna qamannga pisumik tikilluaritsi, ulloq Ilisimatusarfimmik Ilisimatusarfiullu sulineranik nalliuttorsiorfiusartoq. Ullorsiornermut atatillugu pingaartumik ilinniartuutitaavut sulisortaagullu nutaat aamma tikilluaqqorusuppakka.

Tunngaviliinerput, angusimasavut malunnartinniarlugit, pisimasut annikitsunnguit nuannersut pingaartinniarlugit, immaqalu matup ajattakkap nusuttoorneri puiorniarlugit, ullumikkut katersuuppugut. 
Ukiup ataatsip kingulliup ingerlanera ilinniarfiusimavoq, ilisimatuutut misissuiviusimavoq misigisaqarfiusimallunilu pissarsiaqarnangaatsiarsimasoq aammattaarli ilimagereerneqanngitsunik pisoqalaarfiusimalluni.

Ilinniartuutitta atuakkanik pimoorussillutik ilaatigullu igalaaniit nakkussinerat takusarsimavarput.

Pingaarnerpaatulli ilinniartut ilisimasaminnik siunissami sulinerminni siuarsaataasussanik pissarsisimapput.

Asasavut Ilinniartut, Ilissi Nunatta Ilisimatusarfiullu siunissaralusilu pingaarnerpaatut isumalluutigaasi, ilisseqanngitsuuppammi nunatsinni inuiaqatigiit ajalusuussagaluarput.

Silarsuaq tamakkerlugu apeqqutit annertuut akiniarlugit ilisimatoortavut ulloq unnuarlu sulisarsimapput, sualummik apeqqutit Issittumi nunatsinnilu inuiaqatigiinnut attuumassuteqartut aamma nunanit tamalaaniit soqutigineqarlutillu eqqumaffigineqarniartut.

Apeqqutit pingaarutillit saniatigut ilisimatoortavut ukioq manna ilisimatuutut aamma misissuilluarsimapput.
Ilisimatusarnerat nunat allat ilisimatusarnermut atuagassiaanni arlalinni atuarneqarsinnaasimapput - aammattaaq uagut Ilisimatusaatitsinni atuagassiamilu Grønlands- Kultur og Samfundsforskning-imi atuarneqarsinnaasimapput. Ilisimatusarnerit kingullernut tunngasunik taakkua ingerlatitseqqiisarfiinnaanngillat, nunatsinnili inuiaqatigiinnik ersersitsisuusarput.

Ilisimatusarfimmit ilisimatuutut misissuisarnerit inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqarpoq - aammattaaq soorlu Ilisimatusarfik inuiaqatigiinnut pingaaruteqartoq. Kalaallit ilisimasaannut aamma periarfissanut Ilisimatusarfik matuersaatitut ippoq. Ilisimatusarfiuvoq inunnik alapernaatsunik misissuiffiusinnaasoq, unammillersinnaasoq ineriartortitsisinnaasorlu.

Ilinniartitsinikkut, ilisimatusartitsinikkut suleqateqarnikkullu Ilisimatusarfiup siunissami sulilersussat aqutsisuusussallu ilusilersortarpaat - aamma inuiaqatigiinni ajornartorsiutit ilisimatuutut misissuivigalugillu aaqqiissutissaannik nassaartarput.

Isumassarsiat Ilisimatusarfimmi pilertarput inuiaqatigiillu ilisimasanik pisuussutaasigut alloriartitsillutillu nutaamik pilersitsisarput.

Kalaallit inuiaqatigiittut ilisimasaqarnerput Ilisimatusarfimmit aallaaveqarpoq - kinguaariit, kulturit akornanni aammattaaq nunarsuaq tamakkerlugu unammillernartut akornanni ataqatigiilerseqataasarpugut.
Kisianni teknikkikkut atorfilitsigoortunillu sulisoqanngikkaluarutta, ilinniartitsisoqanngikkaluarutta ilisimatusartoqanngikkaluaruttalu Ilisimatusarfik sumiissagaluarnerpoq.

Taamaammat sulisutsialavut Ilisimatusarfimmik ingerlatsisut puigussanngilavut, kopimaskiina soraarummeernerup nalaani suliumajunnaarnerata nalaani aamma allaat.

Tassaavusi ulluinnarni annaassisartut!

Ullumikkulli ulloq pisimasut sunniutigisimasaanik kingumut qiviarnermut taamaallaat tunngatinneqanngilaq.
Ataatsimut suliniuteqarnerput, alapernaatsuujuarnerput pisunilu unammillernartuni allaat nuannaarsinnaasarneq aammattaaq pingaartinneqarput.

Unnuap tungaanut ullaassamullu ulapittarnitsinnut, atuakkallu tamarmik atuarneqarnikut kaffinullu alliaqutitut atorneqartartut nuannaarutigitigit.

Ikinngutigiinnernut nutaanut - ilisimasanut nutaanut - kiisalu Kalaallit Nunaannut Issittorlu tamakkerlugu allannguisinnaanitsinnut upperinninnerput nalliuttorsiutigitigu.

Kajuminnerput ukiuni aggersuni attanneqaannarnissaa aamma nalliuttorsiutigitigu.

Ukiut pisimasut pillugit pilluarta, ukiut aggersut pillugit pilluarta - Ukiumoortumik Nalliuttorsiornerput aallartiinnariartigu!

Qujanaq tusarnaarassi - qujanarlu ullumikkut nalliuttorsioqatigigatsigut - tamattalu ukiumoortumik nalliuttorsiorluarnissarput kissaatigaara.

Naalakkersuisoq, Inatsisartunut ilaasortat; asasavut pulaartut; asasavut sulisut asasagullu ilinniartut.

Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsiornerani maanna oqalugiarsinnaagama uannut isumaqaqalunilu nuannaarutigeqaara.

Ilisimasanik ilinniartitaanermillu ittunik allanik nunamut taama pingaartigisoqanngilaq! Inuiaqatigiit, peqqinnissap, inuuniarnerup tunngaviisa, tunisassiat ataatsimut nalingata, innarligassaannginnerup, politikkip allarpassuillu immikkoortuinut tamanut ilinniartitaaneq pingaaruteqarpoq .. taamaammat ilisimasat qaffasinnerpaat aallaaviat, nunatta ilisimatusarfia ilinniarfittut inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut pingaaruteqarluinnartuusoq - tassa Ilisimatusarfik - nalliuttorsiutigigaangatsigu ulloq pingaaruteqartaqaaq .. oqaatsit kusanartut oqaatigineqariaannaat, qanorli isumaqarpat? Inuiaqatigiit immikkoortuini amerlasuuni sunniuteqarluartarnermigut tigussaasumillu tapersiisarnermigut Ilisimatusarfik sunniuteqartarpoq:

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat meeqqavit atuartuunerani malunnaateqartussat, napparsimaleraangavit peqqissaasut naapittakkatit, inatsisilerituut eqqartuussiveqarnermik kivitseqataarusussusillit, oqaluttuarisaanermik ilisimatuut qanga piusimasut pillugit ilisimasanik isumannaarisartut, oqaatsinik ilisimatuut oqaatsitsinnik eriaginnillutillu tammatsaaliuisut, oqaatsit aalajangersimasumiit oqaatsinut allanut nutserisinnaasut, tusagassiortut tv-ikkut takusartakkatit, aningaasaqarnermik aqutsisut qajannaatsumik aningaasaqartitsisut, upperisarsiornermik ilisimatuut oqaluffinni takusartakkatit, isumaginninnermut siunnersortit innuttaasunik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisunik ikiuisartut, inuiaat ingerlaasaannik ilisimasallit ilinniartittarpavut - soraarummeertuutivut suliffeqarfinni namminersortuni, Namminersorlutik Oqartussat pisortallu suliffiutaanni, naalakkersuisoqarfinni, aqutsisoqarfinni kommuninilu, suli taaguisinnaagaluarlunga, taakkunani naapittarpatit. Inuiaqatigiit akornanni sumiiffinni tamani inuit, innuttaasut, suliassamullu immikkut Ilisimatusarfimmi ilinniarsimasut naapittarpatit.

Ilisimatusarfik ilisimasanik tunniusseqataasarpoq .. ilinniartitsinerup tungaatiguinnaanngitsoq ilisimatusarlunili misissuinikkut aamma .. piffissami allanngorarfiusumi utoqqartatta qanoq isillutik pitsaasumik utoqqalinissaannik qulakkeerinninniarlutik, meeqqavit amerluuteqarnera pillugu qanoq katsorsarneqarnissaanut, politikkikkut aalajangiinerit pingaarutillit Issittormiunut uatsinnut qanoq sunniuteqarumaarnersut, meerartatsinnut atuartitseriaaseq sorleq pitsaanerunersoq, niviarsiaqqat spiralimik ikkussiffigineqarsimanerannut atatillugu qanorpiaq pisoqarsimaneranik aalajangiissutigineqarsimasullu pillugit, inuttut inooqataanikkullu naligiinnginnerup pinaveersaartinneqarnissaa, politikkikkut aalajangiinerit aningaasaqarnitsinnut uatsinnut inunnut nalinginnaasunut qanoq sunniuteqassanersut allarpassuillu pillugit ilisimatusarnikkut misissuinerit ilisimasanik tigussaasunik pilersitsisartut.

Taamaammat ilinniarfittut inuiaqatigiinnik kivitseqataasuuneq tamatsinnut isumaqarlunilu Ilisimatusarfimmut annertuumik akisussaaffeqartitsisarpoq, inuiaqatigiimmi siunissami ineriartornissaannut tapersiisarpugut.
Ilisimatusarfiup tamassuminnga akissussaaffeqarnini ilisimaarilluinnarpaa tamannalu tunngavigalugu oqaatsip pitsaassutsip isumaa siulersuisut sulineranni qitiutinneqarluinnarpoq. Pitsaassuseq arlalitsigut takuneqarsinnaavoq, ilinniakkat ilisimatusarnerullu iluanni, tassani aqutsisoqatigiit, sulisitsisut isummersoqatigiiffianni, ilisimatusarfiit ilinniagartuullu siunnersoqatigiivini aqutsisut ilinniakkat inuiannut aamma nunanut allanut tunngatillugu attuumassuteqarnissaat qulakkeertuartarpaat.

Ilinniakkalli qaffasissumik pitsaassuseqarnissaannut nunanit tamalaanit akuerineqarnissaat aammattaaq pisariaqartinneqarpoq. Taamaammat nunanut allanut tunngasunik ilisimasalinnik pitsaassutsinik qularnaarinnittartunik siunnersuisooqatigiinnik pilersitsisoqarnissaa immikkoortortaqarfimmit qilanaarutigaarput, nunat tamalaat ilisimatusarfiini takusimasatsitut ingerlaariaatsit akuerineqarnerlu Ilisimatusarfimmit naammassineqartarnissaat siunnersuisoqatigiit qulakkeertassavaat.

Ilisimatusarluni misissuinerni ilinniakkanilu oqaatsit atorneqartartut qulakkeerneqartarnissaat pitsaassutsimut aamma ilaavoq, taamaammat oqaatsinut politikkip atulersinneqarnera assorsuaq pingaaruteqarsimavoq, suliaqarfiummi pitsaassusaa pingaartillugu qulakkeertarmagu nuannaarutigisatsinnillu soraarummeernerni oqalutseqarnermik siullerpaamik misiliisoqareerpoq, nalilersorneqarsinnaanngorsimavorlu.

Aningaasaqarnermulli pisariaqartitanillu isumalluuteqarnissamut tunngassuteqartut amerlapput. Taamaammat aningaasaqarnermut suliassaqarfik tamakkerlugu annertuumik naleqqussarneqaqqinnissaa siulersuisut pingaartilluinnarsimavaat. Aaqqissuussisoqarlunilu ammasumik periuseqarnikkut aalajangiinerit pingaarnersiuinerillu qaammarsaalluarnermik tunngaveqartumik ingerlanneqartalersimapput. Aningaasanut inatsimmit ukiumoortumik aningaasaliissutit saniatigut ilisimatusarnissamut ineriartortitsinissamullu Ilisimatusarfik avataaniit aamma annertuumik aningaasannattarpoq. Taamaattumik qajannaatsumik erseqqaarissumillu aningaasanik isumalluutinik aqutsinissarput pingaaruteqartupilussuuvoq, siunissamilu aningaasaliissutinik suli annertunerusunik isumaginninnissatsinnut piareersimalluinnarpugut.

Ilisimatusarfiup ineriartortuarnerata inuiaqatigiinnut naleqarnera annertuvoq, ilinniartitaanerup ilisimatusarnerullu tungaatiguunnaanngitsoq, aammattaarli aningaasaqarnermut suliassaqarfiup iluani. Ilisimatusarnermut ineriartortitsinissamullu nunanit allanit aningaasaliissutit suliffissanik pilersitsisarlutillu inuiaqatigiinnik ikorfartuisarput. Tamanna ilisimaarissavarput siulersunilu tamanna nalunngilarput.

Ilisimatusarfiup maanna ukiunilu tullinnguuttuni pingaarnertut ukkatarisaata ilaat tassaavoq ulluinnarni maani Ilisimatusarfimmi avatangiisilinnut, ilinniartunut ilisimatusartunullu amerlasuunut, tamanut sinaakkutinik pitsaanerusunik minnerunngitsumillu siammasinnerusunik qulakkeerinninnissaq. Ukiuni 15-ini kingullerni ineriartorneq pitsaasoq aqqusaarsimasarput amerlanerusunik ilinniartoqalersitsisimavoq, ilinniakkanik amerlanernik pilersitsisimavoq, Ilinniartitsinermillu Ilisimatusarfik maanga ilisimatusarfiup tamakkerlugu illuutaanut nuunnikuuvoq - taamaattumillu inissap tungaatigut unamminartortaqarpoq. Tamanna pillugu Ilisimatusarfiup aappassaanik illuutitaarnissaanut, campus 2-mut, aningaasanik pissarsiortoqarnissaa siulersuisut aqutsisullu sulissutigaat. Pileriartortinneranullu suliaq annertuvoq, professori Morten Meldgaard siuttoralugu suleqatigiissitamik pilersitsisoqarnikuuvoq taakkualu avataaniit aningaasaliiffigineqarnissaq toraarlugu periarfissanik ujartuillutik sulipput. Suliap ilusissaa akissaalu maannakkut pilersaarusiorneqarput, siulersuisullu aallaqqaatissatut 200.000 koruuninik immikkoortitsisimapput. Aage V. Jensenillu aningaasaateqarfia suliamut tassunga assut isumagissumik 650.000 koruuninik aningaasaliinikuuvoq.

Suliamut tassunga pingaaruteqaqisumut aallaqqaammut aningaasaateqarfinniit qinnuteqarnikkut tullinnguuttutullu ilisimatusarfiup aappaattut illuutissaanut suliap ingerlateqqinneqarnissaanut politikkikkut ikiorsiivigineqarnissarput tapersersorneqarnissarpullu pisariaqartinneqarpoq. Politikkikkullu aamma atorfilittaqarfiit tungaanniit suliap uuma tapersersorneqarnissaa noqqaassutigerusuppara. Suliallu sutigut tamatigut suliniuteqarfigineqarnissaa pisariartinneqarpoq.

Ilisimatusarfik inuiaqatigiinnik kivitseqataasuuvoq, tamannali ilutigalugu ilisimatusarfiup innarligassaannginnini attattussaavaa, siulittaasullu pingaarnertut Ilisimatusarfik akisussaaffigaat. Taamaattumillu siulittaasut periusissiornissaminnut ineriartortitsinermilu anguniakkanik pilersitsinissaminut kiffaanngissuseqarnissaat pingaaruteqarpoq. Aammattaaq ineriartortitsinissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqarnissaanut atatillugu.
Ilinniartunummi ilinniakkanullu tunngasut? Taakkua suli eqqaanngilakka?

Ilinniarnermimi ilisimatuutullu misissuinermi atugassarititaasunik pitsaasunik pilersitsinissamut aamma ilinniartut ilinniarnerminni ilisimasaqalernissamilu pitsaanerpaanik atugaqartinneqarnissaannut suut tamarmik tunngatinneqarput. Ilissimi toqqammavigaatsigit, ilissi inuiaqatigiit ilusilersortussaavasi. Taamaattumik tunngaviusut tamarmik torertuusariaqarput, toqqammavik ineriartornermut malinnaassaaq. Ilisimatusarfik ilisimatusartunik ilinniartitsisunillu nunanit allaneersunik pilerinnilersitsissaaq, taamaasillusi ilinniartutut nunat tamalaat akornanni ilisimatusarfiit avatangiisii pissarsiaqarfigisinnaanngussavasi. Ilisimatusarfiup ilinniakkatut neqeroorutaani toqqagassarpassuaqarpoq, ilinniagaq nutaatut pilersinneqartoq kingulleq tassaavoq Inatsisilerinermi ilinniagaq, tulliattullu uumassusilerinermi ilinniagaq pilersinneqangajalerpoq. Ilinniagassatut taakkua neqeroorutaapput ilissi inuusuttut ilinniarnissi nalaani nunatsinniiginnarsinnaanerussagassi. Ilinniagaqarnerli ilinniarnerlu inuusuttunuunaanngillat - inuunerput tamakkerlugu pileriartortinneqartarput.

Tamanna pillugu inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut Ilisimatusarfimmit naapertorneqartuarnissaat pingaaruteqarpoq. Neqeroorutigineqartuni kingusinnerpaaq tassaavoq inersimasut ulluinnarni inuunerminni suliffii pisussaaffiilu pissutaallutik kandidatinngorniarnerminni ingerlariaqqinngitsoorsimasunut kandidatinngorniarlutik immikkut ingerlassisinnaanerat. Taakkua Ilisimatusarfiup attavigisimavai, tamannalu ilinniakkamik naammassinninnermik tamassumuunalu nutaanik kandidatinngortitsinernik inerneqarsimavoq.
Inuuneq naallugu ilikkariartorniaraanni periarfissaritinneqartut aamma ilusaasa eqaatsuunissaat pisariaqartinneqarpoq. Coronap sunniutaasa pitsaasut ilagisimavaat ilinniartitaanerup iluani internettip periarfissarititaanik inuit amerlanerpaartaasa paasinnilersimanerat. Eqaannerusumik ilinniagaqartitsisoqarnissaa kiisalu inuiaqatigiinni inuuneq naallugu ilikkariartornerup tungaatigut amingaatigineqartunut tapersiinissaq Ilisimatusarfiup anguniagarai.

Ilikkariartorneq, ilinniagaqarneq, ilisimasat ilisimatusarnermit tunngavillit, sutigut tamatigut pitsaassuseq, inuiaqatigiinnut akisussaaffeqarneq innarligassaannginnerlu, oqaatsit taakkuupput Ilisimatusarfik inuiaqatigiinnik kivitseqataasuunera pillugu oqalugiaatinni pingaartitanik paasissutissaasussatut toqqarsimasakka. Oqaatsit isumaat pingaaruteqartut toqqammaviliillutillu Ilisimatusarfimmi sulinermut malunnaateqartussat.

Oqaatsit taakkua oqaatigereerakkit oqalugiarsinnaasimagama qujarusuppunga, Ilisimatusarfillu pilluaqqungaarpara.

Carl Christian Olsen (Puju) 1943-mi Sisimiuni inunngorsimavoq, Sisimiunilu atuariarluni Nuummi realskolemi atuarsimalluni. Tamatuma kingorna Høng Gymnasiumimi, Danmarkimi ilinniarnertuunngorsimavoq, taassumalu kingorna 1975-mi Københavns Universitetemi kalaallit magisterinngortut aappaattut eskimologimi magisterinngorsimavoq. Magisterinngornissaminut  atatillugu Alaskami inuiaqatitta oqaasii pingaartumik Yupigit oqaasii ilinniarsimavai, ordbogiliornermilu oqaatsinik katerseqataasimalluni, kiisalu oqaasilerinermut teoriinik Chigaco Universitetimi ilinniarsimalluni. Puju siullersaalluni kalaallisut oqaatsinut tunngasumik magisterinngorniuteqarsimavoq, ilinniarninilu tamaat inuit kiisalu issittormiut oqaasii sammisimallugit.

Naammassinermi kingorna Nunatsinnut utersimavoq siullermik Knud Rasmussenip Højskoleani Sisimiuni ilinniartitsisuusimalluni. Nuummi Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisuulluni Robert Petersen peqatigalugu Inuit Institut, massakkut Ilisimatusarfimmik taasagarput, aallartippaa, tassanilu ilinniartitsisuusimalluni. 1980-mi ICC-p pilersinniarneqarnerani suleqataasimimavoq, landsrådi sinnerlugu sulilluni, Canadamilu Inuit Taperisat Alaskamilu Inuit suleqatigalugit, kingornalu aamma ICC-mi sulilluni soraarninngorpoq. Taakkununnga atatillugu aamma Arktisk rådemi ukiut 17-it sulisimavoq, kiisalu Inuit Studies Conference-mi aaqqissuisooqataasimalluni. Nunat issittormiut suleqatigiilernissaannut aamma annertuumik suleqataasimavoq pingaartumik UNESCOmi suleqataalluni sovjetunionimiittut  ICC-mut ilanngunnissaat anguniarlugu.

Pujup sulinermini inuit oqaasiisa Siberiami, Alaskami, Canadami nunatsinnilu nalunaarsorneqarnerat suleqataaffigisimavaa, taakkualu saniatigut inuit pisinnaatitaaffii, kultorimik piujuartitsinissaq aamma ICC aqqutigalugu suleqataaffigisimallugit. Oqaasileriffimmi pisortaanermini oqaasiliortut, nunap aqqinik nalunaarsuineq, taaguusersuineq il.il. aallartinneqarneranni suleqataasimavoq. Ilisimatusarfillu Inuit Institutitut aallartimmat oqaatsitta ilinniarneqarnissaat aallartisarsimallugu ukiorpassuarnilu Ilisimatusarfimmi oqaatsinik ilinniarnermut ilusilersueqataasimalluni.

Ukiuni kingullerni nersornaatisisarsimavoq soorlu 2014-mi ICC-mi Inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqarnermini nersornaaserneqartoq, kiisalu 2017-mi Honorary Lifetime Membership to IASSA (International Arctic Social Association) tassa ataqqinaammik IASSAmi inuunermi sinnera ilaasortanngorpoq. Ukiormanna majimi kultorikkut nittarsaassisussatut Qeqqata Kommunianit toqqarneqarpoq, suliassarpassuillu ilagaat oqaatsitta kultorittalu oqaluttuarisaanerat nittarsaatissalugit.

Inuusuttunut Puju annertuumik maligassiuillunilu aqqutissiuisuuvoq. Inuusuttut ilaata apersoranni oqaluttuarpoq Pujup oqaatsinut oqaluttuarisaanermullu nalunngisarpassui googlemut taarsiullugu aallerfigijuaannartarlugit, tamakku ilarpassui googlemi allassimanngimmata. Pujummi ”apeqqutit suugaluilluunniit akissutissaqartittuaannarpai nassuiaanissaminullu piffissaqartuaannarluni. Periutsimigut piffissamillu atuinermigut ersersittuartarpaa inuusuttunut ingerlatitseqqiinissaminut qanoq pingaartitsitiginini aammalu suliassanik annertuunik tunniussisarnermigut ersersittarlugu tatiginneqqissaarnini. Pujumummi ilisimasat naleqarnerulersutut ittarput ingerlateqqinneqaraangata. Taamaasilluni Pujup ilisimasami kinguaariinnut tullernut ingerlateqqinnissaat qulakkeerniartarpai. Pujup ilisimasarpassuani misilittakkanilu naleqangaartut ulloq manna tikillugu siammartertagai, inuusunnerusunut upperinnilluni aqqutissiuussisarnera, kiisalu kalaallit, naggueqatigiit Inuit, sinniisuuffigalugit nunarsuarmioqatitsinnut akuusarnera nuannaartunaatigisaanut maligassiuisuuneranullu ilaapput. Tamakkuupput ataqqinaataanut ersersitsisuusut, imminut pilluni sulineq ajorpoq, inuiaqatigiilli pillugit suliaminut tunniusimalluni sulinini kipitinneq ajorpaa, - aamma soraarninngoreeraluarluni. Taamaattumik ulloq manna tikillugu naluneq ajorparput qaqugukkulluunniit Puju saaffigiuaannarsinnaallugu” (taamatullu oqarpoq Kattie Frederiksen qujanarujussuaq).

Taamatut naggasiillunga Puju ataqqinaammik doktorinngorneranik uummammit pisumik pilluaqqungaarpara.  

Siullertut, Ilisimatusarfimmi ataqqinaammik doktorinngortitaaninni pilluangaarit. Illit pillutit oqalugiarsinnaagama nuannaarutigeqaara, ikinngutitsialattummi aamma UArctic Thematic Network on Children in the Arcticimi, pilersissimasatsinni aqutsisooqatigiissutigisatsinnilu suleqatitsialattut ilisarisimavakkit.

Ataqqinaammik doktorinngortinneqarnerit Ilisimatusarfimmi uatsinnut ataqqinaataavoq annertooq. Toqqagaaninnut tunngavilersuutigineqartoq tassaavoq Canadami, maanilu nunatsinni aamma Issittormiut akornanni Inuit piorsarsimassutsikkut uummaarissumik pinngorartitsinerat ukiuni 50-inngortuni nassuiarlugillu paasissutissiarisarakkit. Ilisimatusarnerit ingerlatitseqqiisarnerillu aqqutigalugit atuakkialerineq, oqaluttualiat taalliallu, filmiliorneq, assilialianik eqqumiitsuliorneq qiperukkallu tamarmik piorsarsimassutsikkut pinngorartitsisarnerisa piginnaasaannik ersertitsisut qanoq issusaat pillugit assigiinngisitaartumik ingerlatitseqqiisarputit.

Eqqumiitsuliornikkut paasitinniarneqartut inuttut inooqataanermut, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut, nunasiaasimanerup oqaluttuarisaaneranut inuiaallu imminnut oqartussaaffeqarsinnaatitaanerannut ataqatigiinnerulersittuartarpatit.

Maani Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut inuuneq pillugu ukiuni qulikkuutaani qasusuillutit Canadamut nunarsuullu sinneranut paasissutissiarisarpat. Tamanna filmikkut, atuakkakkut, saqqummersitsinikkut, allaatigisakkut apeqqarissaarnikkullu pisarsimavoq. Politikkikkut piorsarsimassutsikkullu Canadami Inuit nunallu inoqqaavisa allat inissisimaffii pillugit kusanaqisunik nalunaarusiorlutit KNR-ikkut nutaarsiassiisaravit maani inunnit amerlasuunit, immaqa tamanit, aammattaaq ilisarisimaneqarluarputit. Marianne Stenbæk, Montreal, Canadatut tamatta ilisimavatsigit - innuttaaqataanerup naapertuulluarnissaanut, naligiittoqarnissaanut aamma imminut oqartussaassuseqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnissaq pillugit nipi toraagalik. Inuit nunaanni nammineq oqartussaassuseqarnerup maannakkut annertusiartorneranut ineriartorneq pillugu nalunaarusianni nutartikkamik paasissutissiortuartarlutillu nunasiaataajunnaarsaanermik sammivilerlugu oqaluttuarisaaneq saqqummiuttarpat, qanga pisimasut - ilaatigullu ullutsinni - nunap inoqqaavinut, arnanut meeqqanullu innarliinerit pinerluttuliornerillu paasissutissiaralugit, aammattaarli Inuit piorsarsimassusaasa nukingat Inuillu imminnut oqartussaassuseqarnissaminnut namminerlu nunagisaminnut, piorsarsimassutsiminnut oqaatsiminnut pisinnaatitaaffeqarnissaminnut tamaviaarnerat aamma ersersittuarpat.

Nunap inoqqaavisa meerartaasa, angerlarsimaffimminniit ilaquttamininngaanniillu pinngitsaaliissummit peersitaasimallutik najugaqarfigiitigalugu atuarfinnut inissinneqarsimasut atuarfinnilu taakkunani ilaquttaminnut maqaasillutik, nappaatinit, atornerlugaanermikkut toqutaanermikkullu qimagussimasut ataatsimoortumik ilerranik isertuussanik qulaajaasoqarnera pillugu illit radiokkut oqaluttuuppatsigut. Taamaasillutit assigiinngisitaartumik sammiviliinikkut oqaluttuarisaanerup piorsarsimassutsillu ineriartornerisa nassuiarneqarnerinut tapersiisimavutit, Issittormiunut piorsarsimassutsinik piujuartitseqataallutillu ersersitsillutit, tamassumunnga ilanngullugit Inuit nunaasa siornatigut nunasiaateqarsimasunut atassuteqarnerat ullumikkullu inuiaqatigiinni amerlanerussuteqartut paasissutissiarisarsimavatit. Piorsarsimassutsimik takussutissaalluartut attanneqarnissaannut ineriartortitsinermi aamma piorsarsimassutsikkut kinaassuseqartitsinermi peqatigiilersitsinermilu eqqumiitsuliorneq ilaasutut isigineqartarpoq.

”Inunnik” imaluunniit ”inuit pillugit” ilisimatusarnak, inuilli peqatigalugit ilisimatusartuaannarputit. Nammineq oqartussaassuseqalernissamut nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffeqarnissaat anguniarlugit piorsarsimassutsikkut politikkikkullu akiuunnermi ilisimatusarnikkut misissuinitit iluaqutaalluinnarput. Nunap inoqqaavisa kattuffii qanimut suleqatigisarlugillu taakkua ilisimatusarfiillu akornamminni attaveqaqatigiissilertittarpatit, tamassumunnga pingaartumik ilanngullugu McGill, aammattaarli Issittumi ilisimatusarfiit amerlasuut akornanni, minnerunngitsumik maani Ilisimatusarfimmi uagut attaveqateqalersissimavatsigut. Suleqatigiinnerni taakkunani inuttut kialaarnerit tunniusimanerillu ilisarnaqutaasuaannarput. Qungujunnartunik inuunermilu nuannersunik tamanik nuannarisaqarnerit - aammattaarli pisariaqaleraangat pissaanermik atornerluinermut, naqisimaneqarnermut, ersoqatigiilluni killileeqataarusunnermut nukissaqarnerit piumassutsillu sunniuteqarluartarpoq.

Ilisimatusarfimmi, eqqumiitsuliortut akornanni angerlarsimaffinnittaaq maani nunatsinneersunik kulturikkut nuimasunik tikeraartoqartarputit. Ilisimatusarluni misissuinerup inuiaqatigiillu akornanni ataavartunik attaveqalersitsisimavutit kiisalu Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni suleqateqarluarlutit eqqumiitsuliortunik ilisimatusartunillu attaveqartitsilersimallutit.

Nammineq oqartussaassuseqarnerup annertusineqarnissaanut piorsarsimassutsikkullu piujuartitsinissaq toraarlugu inuiaqatigiit ineriartornerannut ilisimatusariaatsit tapersiisarpoq, tamannalu tunngavigalugu Ilisimatusarfimmi Ataqqinaammik doktorinngortinneqarputit. Ilisimatuutut misissuinerit maani nunatsinni Issittumilu nunani inuiaqatigiit ineriartornerinut tapersiisartut uagut naleqartitatsinni pingaaruteqartupilussuupput. Taamatut ineriartortitsinernut ilisimatusarfiit qanoq sunniuteqarluarsinnaanerinut ukiuni amerlasuunngortuni suliatit pitsaalluinnartumik assersuutitut ersersitsisuupput.

Marianne, inuuvutit kusanartoq, qanilaartoq tunniusimasorlu. Issittumi nunarsuarlu tamakkerlugu innuttaaqataanerup naapertuulluarnissaanut, imminut oqartussaassuseqarnerup pisinnaatitaaffiillu pitsanngorsarneqarnissaannut ineriartortitsinermi ilisimasanik iluaqutaasunik tapersiisarputit.

Tamanna pillugu qamannga pisumik qutsavigerusuppakkit. Maani Ilisimatusarfimmi ataqqinaammik doktorinngorninni tikilluangaarit.

Asasara Minik.

Siullertut, Ilisimatusarfimmi ataqqinaammik doktorinngortitaanerni pilluangaarit. Ilinnut oqalugiarsinnaagama ataqqinaatitut isigaara, illimmi inuttut suliaqarfippillu iluani asseqanngilluinnarputit.

Minik Rosingip atorfimmini sulinermigut Kalaallit Nunaannut tunniussimasai annertuut iluaqutaaneri pillugit toqqarneqarpoq.

Ilisimatusarnikkut Miniup ilisimaneqalernera 1996-imi pivoq, tassani qaqqani ujaqqanilu tulleriiaarlutik qaleriiaanik ataasiakkaanik pisoqaanerpaanik Minik nassaarlunilu nunarsuup oqaluttuarisaanerata pisoqaanerpaaq pillugu nutaamik nassuiaateqalersitsivoq. Miniup nammineq nunagisami eqqaani, Nuup Kangerluani Isuani, sumiiffimmi sulinermini ujarasussummik nassaarpoq, ujarasussummi tassani qaleriiaat ukiunik 3,7 milliardinik pisoqaassusillit ajoquserneqarsimanngitsullu nunarsuatsinni avatangiisit pillugit oqaluttuarisaaneranut pisoqaanerpaamut uppernarsaataapput. Miniup ujaqqanik taakkuninnga misissuinera nunarsuarput nunarsuullu ingerlarnga pillugu assigiinngitsunik toqqammaviusunillu paasisimasanik pilersitsisimavoq. Ujarasussunni qaleriiaat qaqutigoortut misissornerisigut kulstoffit sananeqaataat minnerit kiviorarsimasut nassaarai, kulstoffit taakkua maanna uumasuni uumassuseqartuni nassaareqqinneqarsinnaasut ersersinneqarpoq. Ukiut millionit ingerlaneranni taamanikkut sananeqaatit minnerit taakkua immap naqqani allanngujuitsumik manissumillu kiviorarsimasut nunarsuup pinngoriartorneranik pissusianillu ilisimatusaatitigut ersersinneqarpoq. Kulstoffeqartoqarnera uumassuseqartoqarneranit taamaallaat ersersinneqarsinnaasimavoq. Miniup ilisimatuutut misissuinermini nassaavi taakkuninngalu saqqummiussinermini sapiissuseqartariaqarluni tamakkiisumillu isiginnissinnaasariaqarsimavoq, piffissamimi tassani inuunerup aallartinneranut inerniliineq assortuussutaasimavoq. Ullumikkut tamanna nunarsuatsinni inuuneqarneranut uppernarsaatitut pisoqaanerpaatut tutsuiginartutullu akuerisaasimavoq aamma kingornatigut nassaarneq tamanna ilisimatusariaatsit allat atornerisigut uppernarsarneqarsimavoq. Kulstoffilli uumassusilimmut sorlermut takussutaanersoq pillugu apeqquterujussuaq suli akineqarsimanngilaq.

Kulstoffi kiviorarsimasoq qaamanermit pilersorneqarnikkut uumassusillip inuussutissaminik suliarinnittarsimaneranut takussutissaasoq Minik isumaqarsimavoq, nalunaaqutsiissutit nunap qaata, immat silaannaallu allanngorarnerinut ilisimatusaatit assigiinngitsut atornerisigut ukiuilersuinikkullu iluatsittumik ersersinneqarsimavoq qanga immat iltimik akuleruffigineqarnerisa kisitsisaat taamatorpiaq qaamanermit pilersorneqarsimanerannik inernerigai. Taamaasilluni ilimanarnerulersinneqarpoq qanga ittarli uumassusillit qaamanermit pilersorneqariaatsinik ineriartortitsisimasut. Taassuminnga nassaarnerup inuunerup aallartinnerata ineriartorneranut takorloorneqarsimasut uppernarunnaarsippaat taamaasillunilu nunap toqqaviisa pilerfiannik isumaannaagallartunik nutaanik pilersitsilluni. Miniup taava siunnersuutigaa nunap qaata, immat silaannaallu nunarsuarmi allanngorarnerisa kaaviiarnerat annertusimasoq aamma qaamanermit pilersorneqarnikkut nukinngorsimasut nunavissuarnik maanna inuuffigisatsinnik pilersitsisimasut kiisalu qaamanermit pilersorneqarnikkut uumassusillit kulstoffit kaaviiaarnerinik aamma silaannarmi CO2-p annertuussusaanik aqutsisinnaanngorsimanerat 2006-imi takutippaa.

Ujarassiornermi ilisimatuutut misissuilluni nunani tamalaani aqqutissiuinermigut Minik akuerineqartarluarsimavoq, ilaatigut 2002-mi Nersornaammik nersornaaserneqarsimallunilu 2008-mi Danmarks Geologi Pris-imit ujarassiornermi nersornaaserneqarsimavoq.

Miniup sulinermini ilisimatuutullu misissuisarnermini ataqatigiissutaatigut Kalaallit Nunaannut aammattaaq nunarsuatsinnut iluaqutaanissaa kissaatigaa. Suliniut ”Greenland Perspective”-mik taallugu Miniup nammineq allallu ilisimasaat Kalaallit Nunaannut iluaqutaanissaasa suliarineqarsinnaalersinneqarnissaat ujartorsimavaa.

Suliniut aallaavittut 2014-imi nalunaarusiortitsisimavoq ”Kalaallit Nunaannut Iluaqutissatut” taaguutilimmik, tassani Minik siulittaasoralugu ataatsimiititaliat Ilisimatusarfimmit Københavns Universitetimiillu toqqarneqarsimasut nunatta pinngortitami isumalluutaata inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik atorneqarsinnanerannut periarfissat qulaajarneqarput. Nalunaarusiami taassani inerniliunneqartut assortuussutaasimapput, pissutigalugu aatsitassarsiorneq uuliamillu qalluineq taamaallaat aallaavigalugit Kalaallit Nunaata atasinnaasumik aningaasaqarniarnera qanoq ajornakusoortigissanersoq inerniliussat ersersimmassuk. Nunatta aningaasaqarniarneratigut ineriartortinneqarnissaanik pisariaqartinneqartumut aqqutissiuisoqarnissaa Miniup eqqaamajuarpaa, ukiunilu qulini kingullerni ”qaqqat seqummaanik sermeqarfinneersunik naggorissaatissat” annertuut Sermersuup aanneranit iminngortup nunatta kangerluisa tasiatalu eqqaani kiviorartittagai pingaarnertut aallussimavai. Qaqqat seqummaanik sermeqarfinneersunik naggorissaatissat iluaqutai Ghanami Danmarkimilu misiliinikkut uppernarsarneqarsimapput, Novofonden-imiillu aningaasanik tapiiffigitinnermigut ukiuni makkunani Miniup qaqqat seqummaanik sermeqarfinneersunik naggorissaatissanik peqassuseq, ataqatigiissaarineq, piginnaaneq inuiaqatigiillu aningaasaqarneranut sammiviliinikkut misissorpai.

Ilisimasat ilisimatuutut misissuinermit aallaavillit aallartisarneqarnissaanut aamma inuiaqatigiit tungaatigut pingaarnertut pisariaqartinneqartut aaqqiivigineqarnissaannut taamatut pisariaqartinneqartumik sapiissuseqarneranut nutaaliorsinnaassuseqarneranullu Minik arlalinnik akissarsitinneqarsimavoq, tamassumunnga ilanngullugu 2009-mi Amalienborg Prisen-imit nersornaat kiisalu 2014-imi Thøger Seidenfaden Prisen for Civil Courage-mit nersornaat.

Minik atuakkatigut, filmitigut, saqqummersitsinikkut, oqalugiarnikkut, ted-talks-ikkut allarpassuatsigullu ilisimasaminik tukkortuartuuvoq aamma taamaaliornermigut nunatsinneersunik aallaaveqartuartarsimallunilu nunarsuaq tamakkerlugu sammiviliisarsimavoq. 2012-imi Minik Venedis Arkitektur Bienniale-mi danskit saqqummiivianni ”Possible Greenland” saqqummersinneqarnera aaqqissuuppaa. Tassani Kalaallit Nunaata Issittullu nunarsuup sinneranik naapitsiffigisinnaasaanik ilisimatusarnikkut tunngavilimmik saqqummiussivoq nunarsuup pissarititaanik ataatsimut ingerlatsiviusinnaasumik. 2014-imi, 2015-imi 2018-imilu Olafur Eliasson peqatigalugu Minik alutornartumik eqqarsalersitsisumillu ”Icewatch”-imik saqqummersitsivoq, tassani iluliat nunatsinneersut Københavnimi, Parisimi Londonimilu aqqusinerni inissillugit aatsinneqarput (https://icewatchlondon.com/), tassani inuit pilersitaannik silaannaap allanngoriartorneranut atatillugu iliuuseqartoqartariaqartoq malunnartumik oqariartuutigaat. Kalaallit ilitsoqqussatut oqaluttuariaasiat Miniup aamma nunarsuup sinneranut saqqummersitsinermi atortarpaa, tamannalu pillugu amerlasuunik nersornaatisisimavoq, tamassumunnga ilanngullugit 2013-imi ilisimasanik ingerlatitseqqiisarnermut nersornaat Rosenkjærprisen; 2017-imi Ørsted Prisen; 2018-imi Rungstedlund Prisen aammattaaq 2019-imi Svend Bergsøe Fonden-ip ilisimasanik ingerlatitseqqiisarnermut nersornaasiuttagaa.

Minik sammisanik eqqartuilersitsisarpoq. Kalaallisut inissisimaffia, suliatigut nukittuffii aamma ataatsimut isiginnissinnaanera kiisalu ilisimasanik ingerlatitseqqiisarnera nunarsuaq tamakkerlugu sunniuteqangaatsiartarpoq, aammattaaq tamassumuuna eqqarsaqatigiinnut, aningaasaateqarfinnut, naalakkersuisunut aamma nunat tamalaat oqalliffiannut siunnersortitut atuuffeqarpoq.

Taamatut oqareerlunga uummammit pisumik Minik ataqqinaammik doktorinngortitaanerani pilluaqqorusuppara.

Asasakka Ilisimatusarfimmi Ilinniartoqatikka, ilinniartitsisut sulisullu.

Tamassi 2023-mi ukiumoortumik nalliuttorsiornermi tikilluaritsi. Qujavungalu illinniartoqatikka sinnerlugit oqalugiarsinnaagama.

Ateqarpunga Ulla Fleischer, Oqaailerineq, Atuakkialerineq tusagassiutilerinermilu 3. Semester aallarteqqammerpara. Maannamut nuannarilluinnarlugu ingerlallugu.

Ilisimatusarfik Kalaallit Nunaanni najugaqartunut qaffasissumik ilinniagaqalernissamut ammaassisuuvoq, nunanullu allanut attaveqarluarnissamik pingaartitsisuulluni. Kalaallit Nunaat qimanngikkaluarlugu soqutigisamik qaffasissumik ilisimatusarfissaalluni, pingaarnertut inuiaqatigiinnut peqqinnissamullu ilisimatusarnermut tunngasuulluni.

Ilisimatusarfik 1981 septemberimi pilersinneqarnissaa Landstingetiniik aaliangerneqarpoq 1974-mili siunnersuutaareeraluarluni. 1983-mi Professor Robert Petersen ittunngortinneqarpoq. 1984-mi ilinniartut siulliit aallartipput.

Pilersinneqarneraniik maannamut ullutsinnut naleqqussartuartuuvoq, pissutsillu qanoq inneri apeqqutaallutik nutarsaajuarpoq ilisimatusakkap tunngavia qimanngikkaluarlugu.

Maanna soorlu aamma Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiutilerinerlu aaqqiivigineqartoq.

2022-mi SLM (Sprog, litteratur og medier)-imi ilinnialertut kingullersaapput. Tassa Oqaasilerineq, atuakkialerineq tusagassiutilerinerlu atorunnaarsinneqarmat. Tassani peqqutaavoq ilinniakkamut soqutiginnittut amerlanngimmata aammattaaq kalaallisut atuartitsisinnaasunik oqaasileriffimmilu kalaallisut oqaatsitsinnik ineriartortitsinermi suliaqarsinnaasut nutserisinnaasullu ikiliartormata.

Ukioq 2011 oqaasilerinermi atuakkialernermi tusagassutilerinermilu bacherlorinngorniarlutik kandidatinngorniarlutillu aallartittut 23-upput. Ukiorli 2022 ukiakkut aallartittut 11-ullutik.

Tamanna Ilisimatusarfimmi naatsorsuusiani takuneqarsinnaavoq.

Taamaammat 2023-mi oqaasilerinermut ilisimatusarnissamut qinnuteqarsinnaaneq uninngatikkallarneqarpoq. Taamaakkaluartorli 2024-mi qinnuteqarsinnaaneq ammaqqissaaq, ilinniagaq nutaaq taallugu Kalaallisut Oqaatsinillu Ilisimatusarneq.

Oqaasilerinermi atuakkialerinemi tusagassiutilerinermilu ilisimatusartutut kissaatigingaarparput siunissami suleqatissagut suli amerlajumaartut. Kalaallisut oqaatsigut tammatsaaliortuarnissaanut suleqatigiinnissaq pingaartikkatsigu.

Ilisimatusarfimmi illinniarluni toqqissisimanarpoq. Ilinniartitsisut, studievejlederit, ilinniartoqatit allallu sulisut tapersersoqatigiinnerat Ilisimatusarfiup iluani malunnartaqaaq. Nalunngilarpummi siunissami Kalaallit nunaanni qaffasissumik ilinniarsimasutut sulilertussaaalluta. Aaammalu ilisimatusarfigisimasagut inuiaqatigiinnut iluaqutaasussamik ingerlateqqittussaallutigit.

Taamaammat qujamasunnartaqaaq tapersersoqatigiinneq aammalu aqqutissiuunneqartuarneq malunnartarmat.

Taamaakkaluartorli ilinniarneq sunaagaluartorluunniit oqitsuinnaanngilaq. Ilimagaara tamatta tamanna tusartuartaripput. Namminerli aatsaat ilinniarneq iserfigalugu pikkunartorsiorneq misigalugu aatsaat oqaluttuarineqarsinnaavoq sooq tunniutiinnanngujoornerit, qianerit, neriuutaarunnerillu takkuttarnersut. Peqqutit assigiinngitsuusinnaapput; qulequttanut iserneq ajulerneq, napparsimanerit, inuttut aqqusaakkat, aningaasanik ilungersorneq allarpassuilluunniit.

Tassunga killinneq isumaqanngilaq sanngiitsuuneq aamma saperneq. Inuk kinaluunniit inuunermini aqqusaagaqartarpoq allaat tunniutiinnarusulernermik misigisinnaalluni. Taamaammat peqqutaasut assigiinngikkaluarpataluunniit ilinniarnerup iluani kisimiinngilluinnarputit misigiguit tunniutiinnarusullutit ilungersoruilluunniit.

Uanga nammineerlunga tassunga killinnikuuvunga. Apeqquserlugu ilumut imgerlaannarsinnaanerlunga. Allaammi aamma 2017-mi SLM-mimi ilinnialeraluarama tunniutiinnarnikuuvunga. Taamaattorli 2022 uteqqippunga soqutigivissorakku.

Maannalu misigivunga siullermiik misigissutsikkut piareersarnerusimallunga.

Oqaatigisinnaavara 2.semester sygemeldertariaqarsimagama. Ukiorpassuanngortuni depressionimik angstimillu eqqugaaqqagama. Tamanna ullut tamaasa ajornartorsiutaanngikkaluartoq piffeqartarpoq annertuumik ulluinnannut sunniulluni.

Tamaammat ataasiaannarnanga tunniutiinnarusunneq tikittarpara. Ingammik 2.semester ingerlanerani.

TUNNIUTIINNANNGILANGALI!

Misilitsinnissatta nalleriartornerani siunissara eqqarsaatigikutsooriarlugu imminut piumaffigilerpunga misilitsikkusullunga. Tassanngaanniik ilungersornera aallartippoq.

Piffissap sivikitsup iluani Lectiomi ujarsinnaasakka, internetsimi ujarsinnaasakka, ilinniaqatimmalu tunniussaat sakkugalugit 2.semesterimi sammisimasaat nammineerlunga ilinniarfigaakka.

Atuarlunga, misissuillunga apersorlungalu. Misilitsinnissakka nallermata apeqquseraluarpara ilumut piareersimanerlunga. Taammaattorli una eqqarsatigaara: ”Misilinngikkukku killiffiga paasinavianngilara”. Taamaammat misilitsippunga. Tamaasalu angusiffigaakka.

Taama oqaluttuarninni siunertaraara tunniutiinnannginneq qanoq iluaqutitaqarsinnaatigisoq paasigakku. Minnerunngitsumik isumalluusersunngikkaluarlunga imminut piumaffigineq pingaaruteqartoq paasigakku. Ilisimatusarniarluta Ilisimatusarfimmi aallartippugut. Ilinniartitsisut studievejlederillu sakkussatsinnik tuniorartussaavaatigut. Uagulli ilinniartutut nammineq sukataarutigisussaavarput paasisaqarnissarput. Ilinnialerneq aallartinneq ajorparput suna tamaat ilisimareerlugu. Taamaammat ilinniartuuvugut, ilisimatusartuuvugut.

Aajukua pingaartutut siunnersuutit apuukkusutakka: Atuagassatit atuakkit, tiimeqarfitit orniguffigikkit, nalorniguit ilinniaqatitit ilinniartitsisullu apersukkit, inuttut ilungersuuteqaruit studievejlederit saaffigikkit, angusinngitsooruit misilitseqqinnissannut piareersaqqigit nakkassutiginagu.

Ilisimatusarfimmi ilinniartoqatikka sinnerlugit ingerlalluarnissannik kissappakkit, siunissamilu angusaqarluarnissannik kissaallutit. Ilinniatuuneq ilinniarnikkuinnaq ineriffiuneq ajormat, inuttulli aamma inerisarnerummat ullut ataasiakkaartuarnissai pingaartikkiuk.