Atuarfimmi pisortatut ilinniakkamik naammassinnittut 12-it nutaat

Atuarfinni pisortat nammineq soqutigisartik pisariartitatillu malillugit maanna ukiuni arlalinngortuni atuarfimmi pisortatut ilinniagaqarnissaminnut periarfissinneqartarput.

Atuarfimmi pisortatut ilinniagaq taamanikkut ilinniakkatut iluitsutut ukiut pingasukkaarlugit neqeroorutigineqartarsimavoq.

Ilinniagaq modulikkaartunngortillugu ingerlaavartumillu ilinnialertussanik akuersiffiusunngorlugu 2020-mi aallartinneqarpoq, tamanna isumaqarpoq ukiut tamaasa ilinnialertussanik akuersisoqartarneranik ilinniaqatigiinnilu pioreersuni aallartittoqartalerneranik. 2020-mi ilinniartut siulliit 20-t taamaasillutik aallartipput.

Tamanna tunngavigalugu ukiut pingasut qaangiummata 2023-mi ukiakkut Kalaallit Nunaat atuarfinni pisortanik 12-nik pisuunnguallappoq - imaluunniit aqutsinermik nalinginnaasumik ilisimasalinnik atorfilinnik atorfissaqartitsisuni pisuunnguallapput. 2024-mi januaarimi inuit pingasut ilinniagartik aamma naammassisussaavaat. Tamassuma saniatigut atuarfinni pisortat 16-it ilinniagartik assigiinngitsunik qaffasissusilimmik ingerlappaat - ukiullu tamaasa marsip aallaqqaataanni qinnuteqartoqartarneratigut naatsorsuutigineqarpoq atuarfimmi pisortatut ilinniakkami ilinnialertussanik ingerlaavartumik akuersisoqartarnissaa.

Atuarfimmi pisortatut ilinniagaq katillugit 60 ECTS-inik pissarsititsisarpoq semesterinilu arfinilinni ingerlanneqartarluni, ukiunik pingasunik sivisussuseqarnissaa aalajangersarneqarnikuuvoq. Tamanna nammineq suliffigisaq nalinginnaasoq ilutigalugu ingerlanneqartarpoq. Aqutsinerni tamani tunngavigineqartartut semesterini pingasuni siullerni ingerlanneqartarput: Aaqqissugaaneq, ineriartortitsineq pilersitseqatigiinnerlu; Sulisunik aqutsineq suliallu tungaatigut ineriartortitsineq; Inuttut aqutsisuuneq allanngornerlu. Tamassuma kingorna atuarfimmi aqutsinermut immikkoortoq toqqarneqartarpoq: Perorsaanermik, atuartitseriaasinik paasissutissanillu paasissutissinneqareerluni suliaqarnikkut aqutsineq; Atuarfimmi aqutsineq; kiisalu Soraarummeerut atuarfimmi pisortatut unammillernartunut tunngasunik aallaaveqartoq. Tamanna isumaqarpoq suliffigisami atuarfimmi ajornartorsiutip qanoq issusaa tigussaasoq aallaavigineqartartoq - aaqqiivigineqartartorlu.

Ilinniarfimmi ineqarfigisami aammattaaq internettikkut katersuulluni ilinniartitaaneq nalinginnaasumik ingerlanneqartarpoq. Ilinniartut Nuup avataani najugallit ilinniarnerat internettikkuinnaq ingerlanneqarsimavoq. Ilinniartoqatigiit naammasseqqammersut akornanni naammassisut aamma nunaqarfinnit minnerusuneersuupput. Taakkua pisariaqanngitsumik ulluni arlalinni angalasariaqarsimanngillat, taamaammallu atuarfinniit aallaqqasimanatik. Taamaattumik internettikkut ilinniarsimanertik nuannaarutigingaarsimavaat. Taamaammallu 2023-mi oktobarip 23-iani soraarummeerlutik naammassinerat internettikkut ingerlanneqassaaq.

Ilinniartut ilinniakkaminnik ingerlatsinertik pillugu oqaluttuartarnerannit tusagaqartarnermut atatillugu neriuutigineqarpoq inuit amerlanerusut ilinniakkamik taassuminnga aallartitsinissaannik pileringinnitsilertassasoq.

Atuarfinnimi aqutsisut kisimik taassuminnga ilinniagaqarsinnaatitaanngillat, aammattaarli alloriarnermi aqutsisut aqutsinermullu soqutiginnittut allat ilinniarsinnaapput.

Ataatsimullu assigiissutaasoq tassaavoq ilinniartut tamarmik atuarfinni sulliffigisaminni aqutsisutut sulinerminnut atatillugu ilinniarnerminnit iluaquteqartarnerat. Ulluinnarni unammillernartut iliuuseqarfigiumaniarlugit sulinermi iliortaasini atuagarsorsimanerit atorneqalersarput. Ajornartorsiutit tamaasa pillugit sulineq angumerineqarsinnaanngilaq, kisianni ilinniakkap nalaani ilisimasarilersimasat teoriillu atornerisigut misilittakkat annertusisarput, taamaasillunilu suliakkut inissisimaffiit iliuuseqarfigineqarsinnaanngortarput.

Taamaammat Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfiup, aningaasaqarnikkut ilinniakkamik ingerlatsisuusup, 12-nik nutaanik atuarfimmi pisortatut allagartartaartitsisinnaanini nuannaarutigaa. Ilinniakkami ilinniartitsisut tassaapput Niuernermik Ilinniarfiup ataani Pisortatut Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisuusut. Ilinniagaq taanna Avannaamioqatigiinni tamani akuerisaavoq.

Tamanna ima isumaqarpoq Kalaallit Nunaaniikkaluaraanni, Danmarkimiikkaluaraanni nunalluunniit avannarliit ilaanniikkaluaraanni pisortatut ilinniagaq assinga anguneqartartoq. Ilinniagaq taanna tassaavoq ilinniartut ingerlassimallugu angusiffigisimallugulu tulluusimaarutigisinnaasaat. Akuerineqarnissamut piumasaqaataasut qaffasissupilussuupput, kikkullu tamarmik tunniusimalluarlutik anguniakkanillu toraagaqarlutik sulisimapput, tamannalu aamma angusani kusanaqisuni takuneqarsinnaavoq.

Taamatut oqareerluta ilinniakkaminnik naammassinnittut tamaasa pilluaqqorusuppavut - neriuppugullu unnorujulikkuutaat 21-ssaanni atuarfiit atuarfitsialaanissaannut naatsortuutigineqartut naapertorlugit aqutsinissamut atortussaminnik allagartartaartut pissarsisimassasut.

Atuarfimmi pisortatut ilinniakkamik naammassinnittut 12-it nutaat tassaapput:

• Ajaaja Rosing, Aasiaat
• Akitsinnguaq Larsen, Nuuk
• Bibi-Gitte Lynge, Ilulissat
• Dan Normann, Qaanaaq
• Johan Bidstrup, Nuuk
• Laila Vivian Petersen, Nuuk
• Lars Fleischer, Uummannaq
• Parma Søvndal Holm, Nuuk
• Pia Kristensen, Innaarsuit, Upernavik
• Susi Hinrup, Upernavik
• Søren Greve, Kullorsuaq
• Vivi Kleist, Nanortalik

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta;

Britta Lohmann, instituttip pisortaa, Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik

André Barsøe Jensen, aqutsinermut aaqqissuussinermullu ilinniakkamut akisussaasoq, UCL Erhvervsakademi og Professionshøjskole