Akerliliilluni kalaallisut oqalugiaat Årets Danske Tale-tut (Ukioq manna Qallunaatut Oqalugiaatitsialattut) qinigaanera

Assi: Olivia Anine Thøgersen

Camilla Kleemann-Andersen, Naja Blytmann Trondhjem & Marie Maegaard

Aki-Matilda Høegh-Damip 2023-mi maajip 12-iani Folketingimi oqalugiaataa qaammat kingulleq ilanngutassiatsinni allaaseraarput. Oqaatsit toqqarneqarsimasut kiisalu oqalugiaat pillugu oqallinnermi tunngavilersuutit sorliit atorneqarnersut ilanngutassiami ukkataraarput. Pisut taakkua akornanni Høegh-Damip oqalugiaataa Årets Danske Tale-tut nersornaaserneqarsimavoq. Taamaammat qanoq ingerlasimanera aamma oqalugiaatip imarisai ilusaalu annerusumik qaammammi uani sammisami eqqartussavagut.

Nersorinninnissamut aalajangiisartut oqalugiaammik taassuminnga toqqaanerminnut ilaatigut tunngavilersuutigaat oqalugiaatip ilaatigut allannguilluni sunniuteqarnera - Folketingimi oqaatsinik toqqaanermut nutaanik periuseqalersitsisimavoq. Tamanna ilutigalugu aalajangiisartut oqalugiaat "pisumik iluatsittumit annertunerusutut" isigaat maluginiarpaallu Kalaallit Nunaata namminersorneranik aamma nukittuneranik politikkikkut oqariartuuteqarnera, aammattaaq ilusaata ilaani taalliarpalaangaarnera maluginiarpaat, tamannalu nersorinninnissamut aalajangiisartut spoken poetry-mut (taalliarpaluttumik oqalunnermut) sanilliuppaat.

Aalajangiisartut spoken poetry-mut sanilliussaat oqalugiartaasimi ilisarnaatit annertunerpaartaat kalaallit piorsarsimassusaannit, assersuutigalugu oqaluttuatoqqanit, oqaluttuanit, taallanit aamma inuiattut erinarsuutinit aaneqarsimapput, matuma ataanilu taakkua oqalugiaammi qanoq ilanngunneqarsimanersut paasisaqarfigilaassavarput. Kisiannili siullermik oqalugiaammi qallunaat oqaasii atorneqarneri isiginiaqqaalaassavarput.

Oqalugiaammi qallunaat kalaallillu oqaasii

Naak oqalugiaammi oqaatsinik toqqaanera (kalaallisut, tassa kitaamiusut) assortuussutaasoq pissutaanerulluni eqqartorneqangaatsiaraluartoq qallunaatut oqaatsinik arlalinnik aamma imaqarpoq. Sualummik oqalugiaatip aallarniutaani Høegh-Dam qallunaatut oqaasersianik arlaleriarluni atuivoq. Qallunaatut oqaatsit taakkua oqalugiaammi Høegh-Damip sammisat eqqartugaanut pingaarnertut ersersitsisutut isigineqarsinnaapput: Naalagaaffeqatigiinneq, Inatsit Tunngaviusoq, Kunngeqarfik Danmark, Namminersorlutik Oqartussaqarneq pillugu Inatsit, Namminersorneq pillugu Inatsit, Folketingi, Pisortatigoortumik Oqaatsit, Kalaallit oqaasii, Naalagaaffeqatigiinnik Pilersitsiniarneq.

Qallunaat oqaasiinik atuineq arajutsisassaanngilaq pissutigalugu oqalugiaatip marloqiusanik tusarnaartoqarnera tamassuma ersersimmagu. Tamatumani Høegh-Dam kalaaleqatiminut aamma oqalugiarpoq, tamannalu ersarippoq oqalugiaammi kalaallisut ingerlanneqarmat, oqaatsit ataatsimiittarfimmi ikitsuaqqanit paasineqarsinnaasut, kisiannili kalaallit amerlanerpaartaasa paasisinnaasaat.

Aammattaarli Høegh-Dam qallunaanut tusarnaartunut oqalugiarnera takusinnaavarput. Tamanna oqaatsinik, kalaallisut, toqqaanerani ersarippoq, oqalugiaamminilu Folketingimut qallunaanuttaaq tamanut oqariartuuteqarpoq, naak oqaatigineqartut qallunaat paasisinnaanngikkaluaraat (tamanna qaammat kingulleq ilanngutassiatsinni allaaseraarput).

Aappaattut takusinnaavarput oqalugiaammi qallunaatut oqaasersiat sunniiniutitut atorneqartut, taakkualu qallunaanut tusarnaartunut oqalugiaammi suut pineqarnersut paasinarsaapput, naak immikkuualuttui paasisinnaanngikkaluaraat. Qallunaatut oqaatsit atorneqartut amerlanerpaartaat kalaallit oqaasiini aamma oqaasertaqarput, taamaammallu Høegh-Damip oqaatsinik toqqaanera nalinginnaasumik oqaatsinik atuinerunngilaq, sianissumilli toqqaaneruvoq. Oqalugiaat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsimagaluaruni qallunaatut oqaatsit taakkua atorneqarsimassanngikkaluarput, pissutigalugu Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqalugiarnermi oqaatsit taama akulerunneqarneq ajormata, kalaallilli oqaasii taamaallaat atorniarsarineqartarput. Tassa qallunaatut taaguutit atorneqarnerini oqalugiaatip marloqiusanik tusarnaartoqarnera aamma ersersinneqarpoq. Oqalugiaatip ingerlanerani aamma allanngoriartornera ersarippoq, assersuutigalugu kalaallisut oqaatsivut oqalugiaammi taaneqaqattaarpoq, qallunaatut 'det grønlandske sprog' atorneqarani.

"Naalagaaffeqatigiittoqarporooq"

Oqalugiaat taalliatut allataavoq, taallap immikkoortui pingaarnertut immikkoortuupput imaluunniit oqalugiaatip pikkunarsaatigivai, oqalunnermilu erinnap qanoq nipeqarnissaanut siulersuutaallutik. Tamanna assersuutigalugu oqaatsimut suli-mut atuuppoq - taannalu kisiartaalluni allaqqavoq oqaatigineqareerneranilu sekuntit pingasut missaannik oqalugiaammi unikkallartoqarluni. Taama immikkoortiterineq nikisarnermik iluseqalersitsivoq, taallap immikkoortui tamarmik immikkut qanoq nipeqarnissaannik siulersuutaallutik.

Oqalugiaatip ilusaani kalaallit oqaluttuariaasiannut ilisarnaatit amerlasuut ilaapput. Assersuutigalugu oqaatsip naggataa -gooq rigsfællesskab-eqarmanngooq-mut atatillugu atorneqarpoq. Taama oqaasertaliorneq oqaluttuatoqqanik oqaluttuariaasiminngaanneerpoq oqaatigineqarsimasunillu eqqartuinermi atorneqartarluni, tassani oqalugiartoq oqaatigineqarsimasumut akisussaatinneqarneq ajorpoq.

Oqaluttuatoqqat, taallat erinarsuutillu

Ilisarnaatit allat arlallit kalaallit erinarsuutaanneerput. Nipaatsumik inooqataaneq-mik oqaasertaliineq naalakkersuisut siulittaasorisimasaannit Jonathan Motzfeldip (Siumut) Inuiaat kalaallit pillugit erinarsuusiaaninngaanneerpoq, tassani taallap immikkoortui kingulliit marluk tassaapput angussuusarmata piniartuusut, nipaallutik inooqataasut. Taallap immikkoortuisa taakkua paasinarsisippaat avatangiisini nipiliortuni nipaatsumik inooqataasinnaajunnaartoqarsimasoq.

Oqalugiaatip ilaa saperata isumaqalersimavugut inuiattut erinarsuutip taallartaata immikkoortuinit kingullermit tiguneqarsimavoq tassaasoq saperasi isumaqaleritsi. Allataq tamanna peqqaartumik saqqummiunneqarnerani kajumissaarutaasoq oqalugiaammi allanngortinneqarsimavoq, oqalugiaammi pissutsinut anguneqarsimasunut innersuussisvoq ('tamatta isumaqalersimavugut'). Taamaasilluni Høegh-Damip oqaatigaa kalaallit namminneq eqqarsarsinnaalersimallutillu imminnut upperilersimasut, inuiattut erinarsuummut innersuussinermigut taanna taama oqarpoq.

Høegh-Damip oqalugiaataa soqutiginarlunilu - nersorneqartariaqartuuvoq - oqaatsinik toqqaanera, imarisai, ilusaa, kiisalu soorunami Folketingimi oqaatsinik toqqaanermut malittarisassanut atatillugu sunniuteqarnera pissutaallutik.