Alimasissumit atuartitsinikkut atuartut ikiorneqarsinnaapput
Alimasissumit (ungasianit) atuartitsisarnerup unamminiarnartortai Covid-19-ip kingornatigut maluginiarneqartorujussuanngorsimapput
Alimasissumit (ungasianit) atuartitsisarnerup unamminiarnartortai Covid-19-ip kingornatigut maluginiarneqartorujussuanngorsimapput.
Matumanili atuartunik angerlarsimasunik alimasissumit atuartitsisarneq tamatumanilu misilittakkat pineqanngillat. Alimasissumit atuartitsineq assigiinngitsorpassuartigut ingerlanneqarsinnaagami - matumanilu pineqarput atuaqatigiinnik atuarfimminniittunik ungasianit atuartitsineq.
Ilinniartitsisut amigaatigineqaqimmata, minnerunngitsumillu atuartitsisut ilinniarsimasut amigaataammata (pingaartumik Kalaallit Nunaanni atuarfinni mikisuni), alimasissumit atuartitsisinnaaneq soqutiginarpoq. Assersuutigalugu atuarfimmi annerusumi ilinniartitsisuusup atuarfimmi minnerusumi atuaqatigiit ungasianit atuartissinnaavai - tassanilu timelærerimik atuartitsinermi ikiortaasumik najuuttoqarsinnaavoq.
Tamanna nunaqarfinni-modelimik taavarput.
Alimasissumit atuartitsisuusoq aamma ilinniartitsisumut allamut tapersersortaasinnaavoq (sammisani aalajangersimasuni pitsaanerusumik atuartitsisinnaaneq siunertaralugu), nammineq atuartitsinermi najuutinngikkaluarluni.
Tamanna ilinniartitsisumit-modelimik taavarput.
Kiisalu imaassinnaavoq atuarfimmi ataatsimi atuarfinniluunniit arlalinni aalajangertoqartoq alimasissumit ilinniartitsisussamik piukkunnartumik nammineq atorfinitsitsisoqassasoq.
Tamanna suleqatigiinni-modelimik taavarput.
Suliniut annertooq tamanna Kivitsisa-mik ataatsimut taaneqartoq Kalaallit Nunaanni tamarmi ingerlanniarneqarpoq.
Ingerlanniakkamut tunuliaqutaapput kommunit tallimaasut tamarmik, Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik aamma Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik suleqatigilluarlugit.
Siunertaavoq Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiata perorsaanikkut digitalikkullu periaatsitigut malunnaatilimmik kivinneqarnissaa (atuarfiit tamarmik, ilinniartitsisut tamarmik atuartullu tamarmik iPad-imik tunineqarsimapput). Aamma ilinniartitsisut pisortaasullu piginnanngorsarneqarnissaat siunertaavoq.
Alimasissumit ilinniartitsineq assigiinngitsunik periaaseqarluni ingerlanneqarsimavoq, Ilinniartitsinermillu Ilisimatusarfiup 2021-2022-mi misileraalluni ingerlatanit 16-iusunit misilittakkat katersorsimavai. Atuarfiit, ilinniartitsisut atuartullu sumiiffinni assigiinngitsuniittut alloriarfinni assigiinngitsuni atuartitsissutinilu assigiinngitsuni alimasissumit atuartitsinernik assigiinngitsunik ingerlataqarsimapput.
Misilerarneqartut tassaapput ilinniartitsisutut atuartutullu inissisimanerit, teknikkikkut aaqqiinerit atuarfiillu suleqatigiinneri, minnerunngitsumillu ilinniartitseriaaseq immini misilerarneqarpoq.
Alimasissumit atuartitsinerup pissutsini assigiinngitsuni qanoq pitsaanerpaamik sunniuteqartarnera soorunami paaserusunneqarpoq.
Misilittakkanik katersuisut misissuisimapput, ilaatigut apersuillutik, misilittakkanik qaffakaatitsiffiusunik ataatsimiisitsillutik, oqaloqateqarlutik, immersugassatigut apersuillutik il.il.
Malunnarpoq alimasissumit atuartitsinikkut atuarfik suliassaminut pikkorinnerulersinneqartoq suliassatigullu kivinneqarluni. Aamma ilinniartitsisut atuartullu atuartitseriaaseq tamanna nuannarigaat malunnarpoq, taamalu atuartut atuartitsissutinut tamanut pikkorinnerulernissaannut ikiorneqartut. Soorunami aamma akimmisaarfissaqanngitsuunngilaq aammalu ulluinnarni teknikkikkut ingerlatsinikkullu iluarsiniagassarpaaloqartarluni.
Misilittakkanik misissuinertigut paasivarputtaaq alimasissumit atuartitsisup, atuartut, sumiiffimmi ilinniartitsisup atuarfimmilu pisortaasut attaveqatigiilluarnerat suleqatigiilluarnerallu alimasissumit atuartitsinerup iluatsinnissaanut pingaaruteqartunut ilaasut. Taamaattumillu pikkorinnerulerfiusariaqartunut ilitsersuusiornerup aallunneqarlualernissaa sulis-sutigaarputtaaq.
Taamatuttaaq paasivarput teknologii ingerlalluaraangat, ingerlatsinikkut pilersaarsiortoqarluaraangat suullu ilikkarnartuunerinik erseqqissuliortoqaraangat alimasissumit atuartitsineq atuartumut sunniuteqarluarnerusassasoq.
Ilitsersuutinik ineriartortitsisimavugut alimasissumit atuartitsinermi modelinik assigiinn-gitsunik pingasuusunik aallaaveqartunik - ilinniartitsisut, atuarfiit kommunillu atorsin-naasaannik isumassarsiorfigisinnaasaannillu:
- Nunaqarfinni-modeli
- Suleqatigiinni-modeli
- Ilinniartitsisumit-modeli
Tamatuma saniatigut nalunaarusiorpugut alimasissumit atuartitsinermi eqqumaffigisassat arlallit nalilersorlugit, soorlu kommunini alimasissumit atuartitsinermik pilersaarusiorlutillu ingerlatsitsunut immikkut soqutiginaateqassasunik.
Misilittagarilersimasat misissorneranni suleqatigiinnut uagutsinnut apeqqutissanik sammisassanillu oqaasertaliinissaq pingaaruteqarsimavoq ingerlanniakkami suleqataasut imminnut apeqqutigisarsinnaasaannik atuartunullu pitsaanerusussaq pillugu ingerlateqqissinnaasaannik, atuarfimmi pisortaagunik ilinniartitsisuugunillu.
Ilinniartitsisut namminneerlutik peqataaniarlutik nalunaarsimasut, aammalu peqataaqqullugit qinnuigineqarsimasut aperineqarsimasulluunniit tamarmik, ingerlatseqataaqqinnissaminnut soqutiginnipput. Alimasissumit atuartitsinermi e-læringimilu siusinnerusukkut misilittakkat malillugit ingerlaqqinnissamut taama soqutiginnitsigisoqartanngikkaluarpoq.
Suliartimmi isumaqarluartutut misigisimavaat.
Isumaqarluinnarpugut modelit taaneqartut pingasut Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq atorfissaqartut. Sumiluunniit atuarfinni alimasissuni qeqertaniittuni, akuttusuunik nunaqarfeqartuni inukitsunilu soqutiginaateqarput. Soorlu nunani avannarlerni, aamma Danmarkimi.
Maluginiartariaqarpoq tamatumani pineqarmata alisimasissumit atuartitsinermik e-læringimillu ilisimasaalersut immikkorluinnaq ittut, Kalaallit Nunaata ingerlanniakkallu "Kivitsisa"-p tunniussinnaasaat.
Atortussat soorunami aammattaaq kalaallisuunngortinneqarsimapput.
Ingerlanniakkamik tamatuminnga suliaqarsimasut tallimaasut ukuupput: Ivaaq Kriegel, Line Groth Nielsen, Louise Pindstrup Andersen, Anders Øgaard aamma Rikke Ørngreen, tamarmik Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmut attuumassuteqartut. Tassani Rikke Ørngreen adjungeret professoriuvoq, ilisimatusarfiup Aalborgimilu universitetip isumaqatigiissuteqarsimaneratigut.