Ilisimatusarfimmi ilinniartut nunani allani

Eva Luusi M.-Mølgaard Inuiaat Kulturiannik Oqaluttuarisaanerannillu ilinniarpoq – naleqquttumik asannittumilli kajumissaarneqarnermigut Dartmouth College- imi ilinniarnissaminut qinnuteqarpoq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuterput aqqutigalugu tikeraartutut ilinnialernissaminut akuerisaalluni.

Eva Dartmouth College-imiinnermini Native American Studies-imi pikkorissarpoq. Evap taakku pikkorissarfigai nunap inuiinik soqutigisaqarluarami. Eva iluanaarpoq pikkorissartitsisut tassaammata Amerikami nunap inuii.

"USA-mi, Alaskami Hawaiimilu, nunap inuii sunik nalaataqarsimanersut – sulilu sunik akiugaqarnersut – ilisimasaqarfigilerpara. Pikkorissarnerit aqqutigalugit uppernarsivara nunat nunasiaasimasut, ilaatigut Kalaallit Nunaat, nunasiaajunnaariartornermi suleriaatsinik ammanerusumik oqallisiginninnissartik pisariaqartikkaat".

Eva campusimi Native American House-imi peqataalluartarpoq, tassanilu nunap inuiinik soqutiginartunik amerlasuunik naapitsivoq. Inuit taakku ullumikkumut suli puiunaatsippai.

"Professorit Native American Studies-imeersut maligassatut isigaakka aamma taakku namminneq kultureqarlutillu oqaaseqaramik universitetimi atunngisaminnik – allamilli kultureqarlutillu oqaaseqarnerat malunnarpoq, taakkualu suli angusaqarusunnerulersippaannga. Professoriinnaanngitsoq puiunaapput. Aamma ilinniartorpassuaqarpoq USA-mi tamarmi naggueqatigiinnit assigiinngitsorpassuarneersunik sapaatip-akunneranut arlaleriarlutik Native American House- imi aaqqissuussanut naapisimaariartortartunik. Tassani tikilluaqqusaasutut misigisarpunga isumaqatigisannillu naapitaqartarlunga".

"Ilinniartitsisunngorniarneq toqqarakku, eqqarsaatigisimanngilluinnarpara tamanna ilinniagaasoq nunarsuup sinneranut sammisoq. Nuannersumik tupaallaatigaara qanoq pissarsiaqarnartigisoq ilinniagaqatit nunanit allaneersut suleqatigalugit, taakkulu aqqutigalugit ilinniartitseriaatsit, unammillernartut aaqqiiniutillu allat takullugit."

Taamatut oqarpoq ilinniartitsisumut ilinniartup aappaa, Nivi Møller-Sørensen. Taassuma ilinniaqatini Lisa-Marie Hammeken peqatigalugu ilinnartitsisunut ilinniartitsinermi suleqatigiiffik SPICA- mik taaneqartoq peqataaffigisimavaa.

"Ukioq taanna sammisat tassaapput akaareqatigiinneq aamma oqaloqatigiinneq peqataasugullu sumiuussusigut akimorlugit suleqatigiilluta atuartut pinngortitaq piujuaannartitsinerlu pillugit atuartinnissaannut aaqqiissutissarsiortussaavugut suleriaasissarsiorlutalu. Assut isumassarsinarpoq aammalu ullukkut paaqqinnittarfik pulaarparput kiisalu atuarfik Gymnasie- lu, Lisa-Marie Hammeken oqaluttuarpoq."

Runemik ateqarpunga, Ilisimatusarfimmilu peqqissaasunngorniarfimmi semesterit tallimaat ingerlappara.
Sisamassaannik semestereqarninni Sørlandets Sykehus Arendalimi Norgemiittumi praktikkerpunga, Lunge/Emdo/Nefro afdelingimiillunga Lindrende afdelingimut atasumi.

Immikkoortortamiittunit tamanit ilassilluarneqarpunga, oqaatsitigullu aporfeqalaaraluarluta paaseqatigiilluarsinnaajuarpugut. Kingusinnerusukkut paatsoortarnivut quiasuutigisarpavut. Aammattaaq UiT helselæremi ilinniarninni iluaqutigisanni ilassilluarneqarpunga, tamanna Nuummi ilinniarninnut akunnequtitut pisarnertut oqaloqatigiittarnernut ingerlaavartumillu naliliinernut atatillugu ingerlakkakku.

Qaammatini marlunni tappavaniinninni ilinniarninni anguniakkakka anguakka aamma pisortatigoortunik pisortatiguunngitsunillu pitsannik siunnersorteqarlunga, arlaannik nalornissuteqaraangama sulinitsinni qaqugukkulluunniit siunnersuisinnaajuartunik. Nikerartumik suliffeqaratta ilaannikkut peqqissaasunik allanik ilinniartumit malittarineqarnissamik ajornartitsinngitsunik suleqateqarsinnaasarpunga. Nuannaarutigeqaara suliffissakka piffissanut siunnersortima suliffissaannut naapertuutinngikkaangata peqqissaasut allat ilagerusuttarmannga. Suliassama ilaannut tunngatillugu nalornissuteqaleraangama peqqissaasut paasinnittuaannarput piffissanillu suliffissannik allanngortitsileraangama naleqqussartuaannarlutik, ullut apeqqutaallutik (sap. ak. naanerani/nalliuttuni) suliartorumallunga minutsini 30-ni bussertariaqartarama. Immikkoortortami uninngasut taarserarajupput, siunnersortikkalu isumaqatigereerlugit piginnaasakkalu eqqarsaatigalugit uninngasut anguniakkannik angusinissannut iluaqutigisakka kisiisa isumagisarpakka.

Aamma uninngasut assigiinngiiaartorsuunngillat; tamarmik oqaloqatikkuminartarput Kalaallit Nunaanneersuuninnillu soqutiginnittarlutik (taakkua naapertorlugit aatsaat ’inummik’ naapitsisaramik). Assigiinngissutituaraat nunami allami inuummata. Taamaalillunga praktikkernera naammassivara tamatumunngalu atatillugu soraarummeerutinni angusarissaarlunga.

Nunami allami praktikkerusussinnaasut oqarfigerusuppakka: periarfissamik atorluaagisi. Ilissinnik ikiuisinnaasoqartuaannassaaq, nalornissuteqarussilu aperiinnartassaasi. Soraarummeerutinik uattut isumakuluutiginnittartut oqarfigerusuppakka: suut tamarmik naggataatigut inissittarput angusissaqqaarpusilu. Oqaatsit periarfissamut matumunnga akornutaateqinagit, siunissamimi peqqissaasussatut ammasuusariaqarassi.

Peqqissaasunngornianullu Kalaallit Nunaanni praktikkeriarusuttunut eqqaasassaqalaarpunga. Maani assut inooroorsaartuuvugut oqaatsitigullu killeqarnerput uniinnassutigineq ajorlugu. Ilinniartut nunanit allaneersut maani praktikkerusunnerannik nuannaarutiginnittuaannarpugut, ilinniartitsisunullu ikiuukkumatuunut saaffiginnissinnaajuaannarpusi.

Soraarummeeriaatsit assigiinngissuteqarsinnaasarput, soorlu uanga nammineq paasivara Norgemi suliassatigut soraarummeeruteqartoqarneq ajortoq, universitetili ilinniarfigisaq peqatigalugu aaqqiissuteqartoqarsinnaajuaannarpoq, soorlu uanga nammineq taamaaliorsimasunga. Taamaattumik tamanna isumakuluutigisariaqanngilaq.

Taamalli pisoqartarnera Ilisimatusarfimmit marlunnik uppersaatissaqartinneqarpoq avammut samminitsinnik takutitsisunik. Ilinniartugummi periarfissarpaalussuaqarput ilinniarnertik unitsinnagu nunarsuarmi nunanut allanut ingerlanissamut.

Taamatut iliorneq pisinnaavoq nunarsuarmi universitet-it suleqatigisat aqqutigalugit imal. pisinnaallutik nammineq aaqqissuinikkut, soorlu tamanna Lisa Ivalu Lind Fleischer-imit aamma Birthe Rasmussen-imit ingerlanneqarsimasoq.

Pineqartut tamarmik niviarsiatut ilinniartuupput taakkulu ukiuunerani qaammatit qiianartut qimallugit 2016-imi Tanzania-mukarsimapput annertuumik ilikkagaqarfigisaminnik ineriartuutigisaminnillu.

Sapaatit akunneri nunami afrikap kangianiittumi sulipput immikkut sammillugit naartuneq ernisussiornerlu, taamallu sulinerminni tamarmik immikkut ernisussiortuusimallutik.

Pissutsit minnerunngitsumillu kinguarsimasunik atortoqarneq nivissanut pineqartunut assut annertuumik isinik ammaasimapput.

"Taqqavaniinnerput ilinniutigeqaarput. Takuagummi qanoq sulisartut, atortulukkaluaqalutik allatorujussuarlu takuarput napparsimasulerineq qanoq ittuusinnaasoq. Tamakku paasisimanavianngikkaluarpagut nunatsinniiginnarsimagaluarutta, Birthe Rasmussen nassuiaavoq. Taanna aamma ilinniarnermi iluani sungiusariarluni Savalimmiunniissimavoq."

Kultur-imik inuiaqatigiinnilu pissutsinik allanik takusaqarneq aammalu peqqissaasutut suleriaatsit allat takuneri kalalalinut ilinniartunut pineqartunut ilinniakkatigut inuttullu annertuumik iluaqusiisimapput.

"Kultur-imut atatillugu paasinnittaasera aammalu assigiinngissutsinik ataqqinninnera ineritinneqarpoq. Allanimmi takusaqarnissaq isumaqarpunga pisariaqartoq peqqissaasutut suliumagaanni", Lisa Ivalu Lind Fleischer oqarpoq.