Kinguaariit inuunerissut
Pillugu
Kinguaariit Inuunerissut suliniutaavoq nutaaq, inuusuttut utoqqaallu ilisimasaminnik avitseqatigiillutik kulturimik, pinngortitamik, timimik aamma ileqqunik suliaqarlutik aasaru sapaatip akunneranik sivisussusilimmik aallaarsimaaqatigiissallutik, ukiaru sammisaqartitsinernik malitseqartinneqartumik aamma naggasiutitut ukioru ulluni marlunni aallaarsimaaqatigiissallutik.
Suliuniummut Canadami Nunavumi inuusuttunut ingerlatsineq assingusoq isumassarsiffigineqarpoq, ilisimatusarneq tunngavigalugu kulturi pinngortitarlu sammillugit kinguaariit akornanni ataatsimoornermut siuarsaataasumik sammisaqartitsinermik pilersitsillunilu misileraasoqassalluni.
Utoqqaat inuusuttullu akornanni katerisimaarnikkut oqaluttuaqattaannikkullu kulturikkut ilisimasanik aamma pisinnaasanik avitseqatigiinneq kulturimi qitiujuaannarnikuuvoq. Inuiaqatigiit nutaaliaasut ineriartornerat malillugu inuppassuit ungasissumut nuuttarput, assersuutigalugu ilinniariartorlutik aamma suliartorlutik. Tamatuma kingunerisinnaavaa kinguaariit akornanni ilisimasanik, kulturimik aamma pisinnaasanik ingerlatitseqqinnissap ajornarnerulernera.
Upperaarput kinguaariit akornanni ataatsimoornermik ineriartortitsineq kinguaariinni atugarissaarnermut, oqaloqatigiinnermut, atassuteqaqatigiinnermut aamma pisinnaasanik avitseqatigiinnermut aamma kulturimik paasinninnermut siuarsaataassasoq. Neriuutigaarput suliniutit ineriartortinneqartut inuiaqatigiinni kajumissutsimik sulerusussuseqalersitsillutillu ataatsimoorluni piginnittuunermik pilersitsiffiussasut. Taamaaliornikkut ilaqutariinni aamma najukkani inuiaqatigiit akornanni nukittoqutit annertusarneqarsinnaallutillu pigiinnarneqarsinnaassapput.
Suliniummi suleqatigiipput Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik (Ilisimatusarfik aamma Syddansk Universitet), Issittumi Utoqqalineq (Ilisimatusarfik aamma Københavns Universitet), Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq aamma Paarisa. Suliniut ilisimatusartoqatigiit peqqinnissakkut ilisimatusarnermit aamma Kalaallit Nunaanni meeqqat, inuusuttut aamma utoqqaat kulturikkut misissuiffigeqqissaarneqarnerannit misilittagaannit aallaaveqarput, aammalu periutsinik aamma atugarissaarnermik aaqqissuussamik ilisimasaqalernissamut tapertaassalluni, taamaalilluni periuseq ilisimasaqarluarneq tunngavigalugu siunissami atuutilersinneqarsinnaassalluni.
Suliniut maannakkuugallartoq 2022 ilanngullugu ingerlanneqassaaq.