Ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassisi

Najoqqutassat ukua Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermi ileqquliussat suut pitsaasutut isigineqarnersunik aalajangersaasuupput. Ilisimatusarfiup sulisuisa, ilisimatuutut misissuisui attuumassuteqartut aamma avataaniit ilisimatusartuisa najoqqutassat makkua malissagaat aammattaaq ilisimatuutut misissuillutik suliniutiminni naapertuuttumik isumaliutiginnissasut naatsorsuutigineqarpoq.

Tamassuma saniatigut Ilisimatusarfimmi ilinniartut akisussaassusilimmik ilisimatusarnermik ingerlassinermut tunngavigineqartunut aamma ilisimatusarnermi innarligassaannginnermut ilisaritinneqassapput. Peqqussut tamanna kandidatinngornianut pingaartumik atuuppoq. Ilisimatusarfiup ph.d.-nngorniarlutik ilisimatusartuisa ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermik ilinniartinneqarnissaannik neqeroorfigineqarnissaat Ph.d.-tut ilinniarfiup pinngitsoorani malittussaavaa, kiisalu Ilisimatusarfiup ph.d.-nngorniartuisa ilinniartinneqarnermi peqataanissaannut tunngatillugu.

Naalakkersuisut ilisimatusarnermut nuna tamakkerlugu periusissiaat (Ilisimatusarneq - ineriartornermut aqqutissaavoq 2022-2030) naapertorlugu nuna tamakkerlugu ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermut piaarnerpaamik najoqqutissiortoqassaaq. Tamanna ilaatigut suliniummik Ileqqussaasunik taallugu suliaqarnermik malitseqartitsisimavoq. Allakkiami uani najoqqutassat nuna tamakkerlugu najoqqutassaasussanut nutaanut attuumassuteqaratik suliarineqarnikuupput. Suliniut Ileqqussaasut tunngavigalugu nuna tamakkerlugu najoqqutassat naammassippata Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassiai nutarterneqarlutillu tulluarsarneqarumaarput.

Najoqqutassat immikkoortunut marlunut avinneqarput. Immikkoortumi siullermi ilisimatusarnermi ileqqorissaarneq nalinginnaasoq nassuiarneqarpoq tassanilu nunani tamalaani pitsaasumik suleriaaseqarnissamut malitassatut atuuttut tunngavigineqarput:

• Den danske kodeks for integritet i forskning (2014)
• The Singapore Statement on Research Integrity (2010)
• The Montreal Statement on Research Integrity in Cross-Boundary Research Collaborations (2013)
• The European Code of Conduct for Research Integrity (2011)

Immikkoortup aappaani pissutsit immikkut ittut ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermut tunngasut Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinermi atuuttut nassuiarneqarput. Taakkua ilisimatuutut misissuinermi kiisalu nunap inoqqaavisa akornanni taakkualu pillugit ilisimatusarnermi malitassianit tunngaveqarput, pingaartumik Issittumut Kalaallit Nunaannullu attuumassuteqartuni:

• Inuit Circumpolar Councils “Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement” (2022)
• U.S. Interagency Arctic Research Policy Committees “Principles for Conducting Research in the Arctic” (2018)

Ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassat nalinginnaasut

Ilisimatusarnermi pitsaasumik suleriaaseqarnissamut malitassatut atuuttut nalinginnaasut immikkoortumi uani nassuiarneqarput.

Ilisimatuutut suliniutigisami immikkoortut tamarmik qanoq periuseqarfigineqarnissaat ilisimatusartup eqqarsaatigeqqissaartariaqarpaa. Ilisimatusarnissamut pilersaarusiornermi pissutsit aamma ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermut tunngatillugu periuseq mianernartunik annikillisaataasinnaasoq ilisimatusartup isumaliuutigisussaavai.

Ilisimatusarnissamut pilersaarusiornermi aamma paasissutissanik katersinermi akisussaassusilimmik ilisimatusariaaseqarnissaq ilisimatusartup isumaliuutigissavai.

Ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisat katersorneqareerpata paasissutissat isumannaatsumik suliarineqarnissaat toqqorneqarnissaallu ilisimatusartup isumagissavaa aamma isumaqatigiissutigineqarsimasut naapertorneratigut.

• Kalaallit Nunaanni Paasissutissat inunnut tunngasut pillugit inatsimmi paasissutissanik suliaqarnermut piumasaqaatit ilisimatusartup ilisimasariaqarpai.
• Ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisat katersorneqarsimasut tamarmik akuersissutigineqareersimasutut taamaallaat atorneqaqqusaapput.
  • Ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisat pillugit nutaamik ilisimatusartoqassappat imaluunniit ilinniartitsinermut atorneqassappata tamanna aammattaaq atuuppoq.
• Atortut pingaarutillit isumannaatsumik toqqorneqassapput, aamma pisariaqartinneqartillugu piffissaq tamakkerlugu.
  • Atortut tusarliuteqqusaasut pissarsiarineqarsinnaasariaqarput.
  • Ilisimatusarfimmi sulisunut suliffeqarfiup akisussaaffigaa serverinut isumannaatsunut aamma ilisivinnut paarnaaqqanngitsunut isertoqarsinnaanissaa.
• Paasissutissat toqqortaatigiunnaarneqassappata isumannaatsumik piiarneqassapput.
• Ilisimatusartup ilinniarfik qimappagu ilisimatusarnermit paasissutissat qanoq pineqarnissaat pillugu sulisut aqutsisortik qaninneq isumaqatigiissuteqarfigissavaat. Ilisimatusarfiup paasissutissat pissanngippagit isumaqatigiissutit tamakku suliniutip aallartinnerani isumaqatigiissutigineqassapput.

Ilisimatusarnermi inernerit saqqummersinneri aamma inernerit taakkua kingusinnerusukkut paasissutissiarineri, ilisimatusarnerup ingerlannera assigalugu, ilisimatusarnermi pitsaasumik suleriaaseqarnissaq malinneqassaaq.

• Ilisimatusartoq ilisimatusaammini inernerit saqqummersinnissaannut pisussaaffeqarpoq.
• Ilisimatusartup paasissutissiornermini ilisimatusarnerup inerneri qanoq inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik iluaqutaassanersut eqqumaffigissavaa.
• Najoqqutat eqqortut aamma paasissutissat naatsorsuutigiuminartut taamaallaat atorneqarnissaannut malittarisassat saqqummersitsinermi naapertorneqassapput.
• Ilisimatuutut tusagassiuutinut oqaaseqarneq nammineq suliassaqarfigisap iluani tamanna taamaallaat pisinnaavoq. Suut suliatigut paasisimanninnermit aamma nammineq inuttut isiginnittariaatsinit tunngaveqarnersut aammattaaq erseqqissarneqartuaannassapput.
• Ilisimatusartup inerneri ingerlatsivinnut aalajangersimasunut annertuumik sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqarpat saqqummersitsinnginnermi imaluunniit ilaatigut tusagassiorfinnut oqaaseqannginnermi ingerlatsiviit taakku kalerrinneqassanersut ilisimatusartup eqqarsaatigeqqissaarsinnaavaa.

Ilisimatusarnermut tapersiisimasut tamarmik taaneqarnissaat imaluunniit allattutut ilanngunneqarnissaat ilisimatusartup eqqumaffigissavaa.

• Saqqummersitap ilaannut pingaarutilinnut inuit tamarmik tapersiisimasut allattutut akuerineqartariaqarput allatulluunniit taaneqartariaqarput.
  • Tamassumunnga ilanngullugit isumassarsiamut, ilusilersukkamut, misissueqqissaarinermut, nassuiaanermut, oqaluttaanermut, immikkut ilisimasaqarnermut aamma isornartorsiuilluni iluarsaanermut tapersiinerit.
• Saqqummersitami immikkoortut sorliit allattup tapersiivigisimanerlugit kiisalu immikkoortut sorliit allaqataasut akisussaaffigisimaneraat allattup suussusersisinnaasariaqartuassaavai.
• Allattut(-qataasut) periutsini imaluunniit inerniliinerni isumaqataanngikkunik atuakkiortuussuseqarnissamik itingarititsinissaminnut pisinnaatitaaffeqartuaannarput.
  • Tamassumanili tapiissuteqarnerit pingaarutillit suli paasissutissiissutigineqassapput, ilaatigut qujassutit ataanni.
• Atuakkiortuussuseq pillugu isumaqatigiinnginnerit sapinngisamik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumit nalilersorneqartariaqarput.
  • Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut pineqarpata isumaqatigiinnginnerit Akademisk Rådimi aalajangiiffigineqarsinnaapput.
  • Ilisimatusarfinni assigiinngitsuni ilisimatusartut akornanni isumaqatigiinnginnerit pineqarpata tamanna ingerlatsivinni taakkunani marlunni ilisimatusartut qaninnertut aqutsisuannit arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumit aalajangiiffigineqartariaqassaaq.

Ilisimatusarfiit nunani tamalaaniittut ilisimatusarnermi suleqatigineranni ilisimatusartup siullertut eqqumaffigissavaa suleqatigiinneq Ilisimatusarfiup iluaqutigimmagu, aappaattullu eqqumaffigissavaa Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermi ileqqorissaarnerup pitsaasup qanoq isigineqarnera suleqatigineqartup nikanarsassanngimmagu.

• Illuatungermik avataaneersumik ilisimatusarnermi suleqateqarneq allaganngorlugu isumaqatigiissummi tamakkiisumik nassuiarneqassaaq.
• Ilisimatusaammi sammisamut aamma apeqqutaanut aalajangiinermut illuatungeq avataaneersoq tapersiisinnaavoq, kisianni ilisimatusarnikkut periuseq ilisimatusaatit tunngavigalugit eqqarsaatersuutit aallaavigalugit taamaallaat toqqarneqarsinnaavoq, ilisimatusartullu ilisimatusarnikkut periuseq akisussaassuseqarfigisinnaasariaqassavaa.
• Ilisimatusartup nammineq piumasamitut ilisimatusaatimi saqqummiunnissaanut kiffaanngissuseqassaaq.
• Pitsaassutsikkut qulakkeerinninnissaq anguniarlugu Ilisimatusarfiup ilisimatusartui paasissutissat tamakkiisumik pissarsiarisinnaasariaqarpaat tunniunneqartussat imaluunniit illuatungermit avataaneersumit pigineqartut, ilisimatusarneq taakkunannga tunngaveqarpat.
• Aningaasatigut tapiissutit aamma pissamaatit allat illuatungermit avataaneersut ilisimatusarfimmi immikkoortortakkut ingerlanneqassapput ilisimatusartumullu ataasiakkaamut toqqaannartumik tunniunneqaratik.
• Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut nunani tamalaani suleqateqarunik Ilisimatusarfiup aamma/imaluunniit inuiaqatigiit kalaallit suleqatigiinneq iluaqutigisariaqassagaat immikkut eqqumaffiginiarneqassaaq.
  • Tamassumunnga pissutaavoq Ilisimatusarfik killilimmik isumalluuteqarmat kisiannili ataqatigiissutini aalajangersimasuni suleqatigisassatut pilerinarluinnartuusinnaammat aamma. Taamaasilluni Ilisimatusarfiup "token partner"-itut piviusumik sunniuteqarani atornerlunneqarnissaanut aarlerinassusaa annertusisinnaavoq.

Ilisimatusarnermut attuumassuteqartumik sulinermi ilaatigut soqutigisatigut akerleriissuteqarnerit sapinngisamik tamakkiisumik paasissutissiissutigineqartassapput. Tamassumani paasissutissat tunngavigalugit aningaasatigut imaluunniit soqutigisat allat naliliivigineqassapput.

• Soqutigisatigut isumaqatigiinnginneriit pisut tassaapput aningaasanut imaluunniit soqutigisanut allanut tunngasut ilisimatusaatitigut naliliinermut tusagaanerlutsitsisinnaanerat imaluunniit sunniuteqarsinnaanerat.
  • Sunniuteqavittoqarnera aalajangiissutissaanngilaq, aalajangiissutissaavorli pasinnittoqarnissaanut peqquteqarsinnaanera, patsiseqarluartumik patsiseqanngitsumilluunniit sunniuteqartoqarsinnaanera.
• Soqutigisani isumaqatigiinngissutaasinnaasut suulluunniit pillugit illuatungeriit ilisimatusaammi peqataasut tamarmik paasissutissiisussaapput.
• Ilisimatusaammut aamma ilisimatusarniarluni qinnuteqaatinut naliliisut soqutigisatigut isumaqataanngitsut suliami pineqartumi pileriartortumi peqataanertik unitsissavaat.
• Soqutigisatigut isumaqatigiinnginneq pissagaluarpat illuatungeriit Akademisk Rådimut tamanna suliassanngortissinnaavaat.
  • Akademisk Rådip illuatungeriit peqataasut oqaaseqaatinik aallerfigissavaat aalajangiissappullu.
  • Suliap ingerlanerani illuatungeriinnut aamma ilaatigut ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisanut tunngatillugu tusarliisoqannginnissaa Akademisk Rådip akisussaaffigaa.

Suliani ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseqarnermut aamma ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassinermut tunngasuni unnerluutinik taama ittunik isumaginninnermi Ilisimatusarfik suleriaaseqassaaq. Suliani taama ittuni iliuuserisimasanut kingunerititassatut periarfissat suuneri aamma ersarittussaapput.

• Ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseqarnerup nassuiaatai tassaapput ilumuunngitsumik oqaluttuarneq aamma allap suliaanik namminiliarisuusaarneq piaaraluni imaluunniit pilersaarusiornikkut mianersuaalliungaarluni, naammassineratigut ingerlanneqarsimasut imaluunniit ilisimatusarnermik nalunaarutiginninneq.
  • Ilumuunngitsumik oqaluttuarneq: Ilisimaatsumik paasissutissanik sananeq imaluunniit paasissutissanik piviusuunngitsut atorlugit taarsiineq.
  • Peqquserlunnikkut allanngortitsineq: Ilisimatusarnermi allaatigisassanik, atortunik imaluunniit ingerlassanik allanngortiterineq kiisalu paasissutissat inernerannik allannguineq imaluunniit minitaqarneq, taamaasillunilu ilisimatusarneq eqqunngitsutut isikkoqaleruni.
  • Allap suliaanik pigiliussineq: Allat isumassarsiaannik, ingerlassaannik, inernerannik, allataannik imaluunniit immikkut ittunik taaguutiliaannik eqqunngitsumik taanagit pigiliussineq.
• Ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassinerup nassuiaataa tassaavoq akisussaassusilimmik ilisimatusarnermik ingerlatsinermut malitassanik akuerineqarnikunik nalinginnaasunik unioqqutitsineq, tamassumunnga ilanngullugit Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassiai.
• Suliani ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseqartunik imaluunniit ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassisoqarneratut pasinninnertalinni Ilisimatusarfiup Akademisk Rådiata misissuinerit ingerlassavaat.
  • Akademisk Rådip isummersoqatigiinnik misissuisussanik pilersitsiniarluni aalajangerpagu isummersoqatigiinni taakkunani ilaasortat illuinnaasiunngitsuussapput aamma ilisimatusarnermi suliassaqarfiit iluanni aalajangersimasuni ilisimasalittut piginnaasaqassapput aammattaaq akisussaassusilimmik ilisimatusarnermik ingerlatsineq pillugu annertuumik ilisimasaqarlutik.
  • Periarfissaappat, ilaasortat ilaat amerlanerusulluunniit ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseq aamma/imaluunniit akisussaassusilimmik ilisimatusarnermik ingerlatsinermik unioqqutitsineq pillugit suliat siornatigut misilittagaqarfigeriissavaat.
• Suliami illuatungeriit suliap suliarineqarnerani toqqaannaq akuliunneqartariaqarput misissuinermi najoqqutat oqaaseqarfiginissaannut periarfissinneqarnikkut aamma suliap ingerlaneranik ingerlaavartumik paasissutigineqartarnikkut.
• Suliami illuatungeriit sapinngisaq tamaat illersorneqassapput ima:
  • Inuit ajunngitsumik isumaqarlutik pasinnillutik saqqummiussisut ("whistle-blowers") akiniaallutik akerlilerneqarsinnaanatik illersugaapput.
  • Ajortumik isumaqarluni naammagittaalliuutit saqqummiunneqartut (soorlu nakkarsaaneq) namminerminni akisussaassuseqartumik ilisimatusarnermik ingerlassinermik unioqqutitsinertut isigineqartariaqarput.
  • Illuatungeriit kinaassusaat sapinngisaq tamaat isertuunneqassapput.
  • Suliat assingusut/pisut assigiimmik suliarineqartariaqartut.
  • Misissuinermi suleriaaseq tamanut ammasuusariaqarpoq.
  • Suliat sunniuteqarluartumik naammassineqartariaqarput, taamaasilluni illuatungeq arlaannaalluunniit misissuinermi sapinngisamik pisariaqanngitsumik piffissami sivisunerusumi ilaatinneqassanngilaq.
• Ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseqanngitsoqarnera imaluunniit ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassisoqarneranik paasinnittoqarpat, suliap qanoq ittuunera naapertorlugu, iliuuserisimasamut kingunerititassat ima inissititerneqarsinnaapput:
  • Suliaq pillugu aqutsisoq qaninneq ilisimatinneqassaaq, tassani siunertarineqarluni uparuaaneq, mianersoqqussummik tunisineq imaluunniit pisuni ingasattuni soraarsitsineq imaluunniit peersitsineq  (suliani ilisimatusarnikkut tatiginanngissuseqarnermut tunngasuni taamaallaat soraarsitsinermik imaluunniit peersitsinermik iliuuserisimasamut kinguneqartitsisoqarsinnaavoq, tamanna suliani ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassinermut tunngasunut atuutinngilaq).
  • Ilisimatusarnikkut suliap tunuartinneqarnissaanut peqqussut.
  • Ilisimatusarneq avataaniit aningaasaliiffigineqarnermik tunngaveqarpat tapiissuteqartumut nalunaarfiginninneq.
  • Pineqaatissiissutaasinnaasumik inatsimmik unioqqutitsisoqarpat politiinut unnerluutiginninneq (tamanna sulianut taamaallaat ileqqorluttuussangatinnartumik ilisimatusarnermik ingerlassinernut tunngasunut atuutinngilaq).

Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi ilisimatusartutut suliniutigisami ileqqorissaarnermut isumaliutigisariallit immikkut ittut ilanngunneqartariaqarput. Tamassumunnga peqqutaasoq tassaavoq pissutsit immikkut ittuummata, siullertut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu inuiaqatigiit immikkuullarissuupput ikittunik innuttaasullit nunami angisoorsuarmi siaruarsimasunik, aappaattullu Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi nunap inoqqaavi immikkut ittumik kulturillit oqaluttuarisaanillillu ilanngunneqartarmata.

Inuiaqatigiit kalaallit ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisanik aallerfigineqarneranni akisussaaffik pigisaq aamma ilisimatusartutut inissisimaffigisinnaasap erseqqissuusuaannanngissinnaanera immikkut eqqumaffiginiarneqassapput.

• Suleqatigisat nunap inoqqaavisa ilisimasaannik imaluunniit najukkami ilisimasanik tapiissuteqarsimasut nersorneqarnissaat ilisimatusartup immikkut eqqumaffigissavaa. Tamanna akuersissummik tunniussissummi tunngavissiarineqassaaq.
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ikillutillu imminnut qanipput. Taamaammat kinaassutsinik isertuussinissaq ajornarnerusinnaavoq, tamanna ilisimatusartup immikkut eqqumaffigisariaqarpaa.
  • Pisuni allani nalinginnaasumik kinaassutsimik isertuussisoqarsinnaagaluartoq inuit ilisariuminarsinnaasarput, taamaattumik tamassuma ajornartorsiorfiusinnaanera pingaarutilittut ilisimatusartup isumaliuutigisariaqarpaa.
• Kalaallit Nunaanni nunamit allameersutut ilisimatusartutut ilisimatusarnermi oqaluttuarisaanermut takisuumut aamma pitsaasuujuaannanngitsumut, nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaaneranut qanimut attuumassuteqartumut, pulasoqartarpoq. Ilisimatusartutut nunamit allameersutut nunasiaataasimanermik oqaluttuarisaanermik nassataqartoqarsinnaavoq immaqa ilisimatusartumulluunniit ersarinngitsuusumik. Ilisimatusartup qanoq isigineqarnera aamma tamanna ilaatigut qanoq akuersaarfigineqarnissaa pillugit isumaliutigisariallit Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinermi isumaliutigisassatut ilanngunneqassapput.

Ilisimatusarnermi attaveqateqarneq pingaaruteqartuaannarpoq, kisianni pingaartumik Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi ilisimatusartup ”hit-and-run”/”fly-in-fly-out”-mik ilisimatusannginnissaq immikkut eqqumaffigissavaa. Ilisimatusarnermi suliniutini tamani sapinngisaq tamakkerlugu ilisimasat nutaat qanoq pilersinneqarnerat, paasissutissiarineqarsinnaanerat aamma sumiiffimmi inuiaqatigiinnut nalinginnaasumilluunniit inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq iluaqutaasinnaanera eqqumaffigilluarniarneqassapput.

• Ilisimatusartut naatsorsuutigisat, siunertarisaq aamma inernerisinnaasat pillugit suliniutip ingerlanera tamakkerlugu oqaatigisarnissaat immikkut eqqumaffigissavaat. Sumiiffimmi inuiaqatigiinnik aamma ilisimatusarfigineqartunik attaveqateqarnermi tamanna sualummik atuuppoq hit-andrun-imik ilisimatusarnissap aarlerinassusaa pinaveersaarniarlugu.
• Inernerit siammasinnerusumik siammartinneqannginneranni inuiaqatigiinni ilisimatusarfigisami aammattaaq siammartinneqaqqaartariaqarput, tamassuma inuttut najuunnikkut ingerlanneqarnissaa pitsaaneruvoq.
  • Inernerit assortuussutaasinnaaratarpata tamanna sualummik pingaaruteqarpoq.
  • Tamassuma saniatigut ilisimatusarnerup inerneri sumiiffimmi inuiaqatigiinni ilisimatusarfigisami ajornanngitsumik pissarsiarineqarsinnaanngortinneqassapput.
• Ilaatigut aallaaniarfissap nalaanut imaluunniit kulturikkut pisunut akornutaatikkusunnagu ilisimatusartup ilisimatusarnermini najuunnini malinnaaffigisariaqarpaa.
• Sunniuteqarluartumik attaveqateqarnermut aamma paasissutissanik katersinermut atatillugu ilisimatusartup ilisimatusarnermini oqaatsit atuuffiat immikkut eqqumaffigisussaavaa.
  • Oqaatsit kulturimi immikkut inissisimaffeqarsinnaapput attaveqatigiinnermilu atortuunnartut isigineqassanngillat. Kalaallisut, qallunaatut, tuluttut imaluunniit oqaatsinik sisamaattut atuineq annertuumik sunniuteqarsinnaavoq, ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisanik katersinermi aammattaarli ilisimatusarnerup inerneranut tunngatillugu.

Sumiiffimmi innuttaasut aamma najukkami nunallu inoqqaavisa ilisimasaasa ilanngunneratigut ilisimasat anguneqarsinnaasut aamma nammineq ilisimatusaatigisami suliassaqarfimmut tassunga qanoq pissuseqarnissaq ilisimatusartutut ammaffigineqartariaqarput.

• Misissueqqissaarinerit eqqartorneranni paasissutissallu nassuiarneranni aamma sumiiffimmi innuttaasunik nakkutiginninnermi isiginnittariaatsit nutaat ilisimatusartutut ammaffigineqartariaqarput aamma assigiinngissutsit isummereersimanerillu akuerinissaat immikkut eqqumaffigineqartariaqarput.
• Issittumi nunat inoqqaavi immikkuullarissunik ilisimasaqarlutillu nunami najukkaminnik paasinnittaaseqarput taakkualu ilisimatusartunut pingaarutilittut suleqatigisatut inissisimasinnaapput.
• Kalaallit Nunaanni ilisimatusartutut pisussaatitaaffik tassaavoq sumiiffimmi nunallu inoqqaavisa ilisimasaannik ilisimasaqarnissaq taakkununngalu aamma ilisimasaannik ilisimasaqarfittut pissuseqarnissaq.

Ilisimatusartutut ilisimatusarnerup pileriartornera tamakkerlugu sumiiffimmi inuiaqatigiinnik aamma/imaluunniit sumiiffimmi ingerlatsivinnik sapinngisamik peqataatitsisoqassaaq. Pissutigalugu ileqqorissaartumik ilisimatusarnermik ingerlassineq qulakkeerneqassammat aammattaarli nammineq ilisimatusaatigisaq pitsaanerpaamik tunngaveqarnerussammat, aamma ilisimatusarnermi misissuinikkut misilittakkatigullu paasisanik tutsuiginartunik aallertoqarnissaanut iluaqutaasinnaammata.

• Ilisimatusartutut sumiiffimmi innuttaasut ingerlatsivilluunniit ilisimatusarnissamut pilersaarusiornermi paasissutissanillu katersinermi qanoq peqataatissinnaaneri isumaliutigineqartariaqarput.
• Sumiiffimmi innuttaasut ikiuutaasinnaapput, ilisimasanik naleqquttunik tapiissuteqarnermikkut aammattaarli paasissutissanik aallernissamut pitsaanerpaamik ajoqutaannginnerpaamillu oqallinnissamut siunnersuuteqarnikkut - oqaatsinut, avatangiisinut tunngasinnaapput imaluunniit inuit apeqqarissaarneqartut naapinnerannut tunngasut.
• Ilisimatusartutut nunamit allameersutut avitseqatigiinnissamut aamma siunnersorneqarnissamut sumiiffimmi ilisimatusartut ilaatinneqartariarput.
• Sumiiffimmi inuiaqatigiinnik atassuteqalerneq tamassuminngalu attassinissaq ilisimatusartup piffissamik atuiffigisariaqarpaa.

Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermi ileqqorissaarnermut najoqqutassiai pillugit apeqqutit Ilisimatusarfiup ilisimatusarnermut ataqatigiissaarisuanut apeqqutigineqarsinnaapput (clss@uni.gl).

Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermut apeqqutit nalinginnaasut Arctic Hubimut apeqqutigineqarsinnaapput.