SILA uumassusililerinermi bachelorinngorniarfik
bacheloritut
SILA uumassusililerinermi bachelorinngorniarfik; ilinniartitaaneq allaanerusoq kalaallinut ilinniartunut nunatsinnilu inuussutissarsiornermut immikkut sammititaq.
Nunatsinni pinngortitaq/avatangiisit uumassusillit immikkut atassuteqarfigaagut. Ilisimatusarfimmi Pinngortitaleriffimmilu ataatsimoorluta- uumassusilerinermi bachelorinngorniarneq; nunatsinnit, nunatsinni pinngortitamit nunatsinnilu kulturitsinnik aallaaveqartoq pilersipparput. Ilinniartitaanermi ilinniartuuneq toqqissinartoq kajungernartorlu qitiuvoq.
SILA tassaavoq pinngortitaq, kinguaariit tulliuttut uumassusillit assigiinngiiaartorpassuunerannik, silap pissusaata allanngoriartorneranik, inuit pinngortitallu akornanni ataqatigiinnermik, nunatsinni issittumilu immikkuullarissuusumi periarfissanik piusunik ataqqinnittumik atuinissaq toqqammavigalugu ilinniartitaaneq. Ilinniartitaaneq nunatsinni inuussutissarsiornermut immikkut sammitinneqarpoq, ilinniartullu piginnaasaannik aalajangersimasunik, nunatsinni uumassusilerisutut sulinerminni atorsinnaasaannik qulakkeerisussaalluni.
Ilinnialersinnaanermut piumasaqaatit
SILA-mut qinnuteqarniartut tamarmik ilinniarnertuutut imaluunniit assingusumik naammassisaqarsimassapput. Tunngavilersukkamik qinnuteqaasiorneq tunngavigalugu ilinniartussanik akuersisoqartarpoq. Qinnuteqaasiut taanna annerpaamik qupperneq ataatsimik takitigissaaq, kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit allataassalluni.
Qinnuteqaasianni quppernermi ataatsimi imminut ilisaritissaatit ataanilu allassimasut akisimassallugit:
Sooq ilinniakkamut SILA-mut qinnuteqarpit?
SILA-mi fagi sorlermut qilanaarnerpaavit, aamma sooq?
SILA-mi fagi sorleq ajornartinnerpaassaviuk, aamma sooq?
Qinnuteqartuni akuerisaasussatut inissisimasut arlaqarpata ilinniartullu amerlassusaat sipporneqarlutik, tunngavilersukkamik qinnuteqaataasoq nalilersuutaalissaaq – kingornalu ataasiakkaarilluni oqaloqatiginninnissanut aggersaasoqarsinnaassaaq.
Studieordningi
Studieordning (bachelori) (2024)
- Pinngortitami pisuussutinik uumassusilinnik aqutsineq. Avatangiisinut inuiaqatigiinnullu, piujuaannartitsinissaq aallaavigalugu SILA qulequtsiullugu uumassusilerinermi bachelor, pinngortitami pisuussutinik aqutsinermut atatillugu allaffissornikkut ingerlatsinermi peqataasinnaavoq. Ilinniartoq inatsisit suleriaatsillu atuuttut pillugit aalajangersimasunik ilisimasaqalissaaq ingerlatsivimmilu ilisimasanik assigiinngitsunik ataatsimoortitsisinnaassalluni. Ilinniartup ingerlatsivimmi susassaqaqatit- ilaatigut allaffissornikkut ingerlatsivik, politikkikkut ingerlatsineq, aalisartut, piniartut ilisimatusartullu tamaasa misilittagaqarfigilissavai.
- Silap pissusaata allanngoriartornera. Ilinniartup issittumi silap pissusaata maanna allanngornera tamatumalu avatangiisinik ileraginninnermut, inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermullu sunniutai annertuumik ilisimasaqarfigilissavai. Iliniartup nunani tamalaani nunalu tamakkerlugu suliniutit, nalunaarusiat suliniaqatigiiffiillu silap pissusaata allanngorneranik sammisaqartut naapertuuttut, ilisimaarilissavai. Ilinniartoq silap pissusaa pillugu paasissutissanik, silap pissusaa pillugu ilisimatusarnernik, periutsinik atortunillu- ilisimasanik tunngavilinnik- misissueqqissaarsinnaalissaaq.
- Peqqinneq pinngortitarlu. Nunatsinni inuit pinngortitallu imminnut ataqatigiinnerannik, tamatumunngalu atatillugu nerisarisartakkanut, nunalerinermut, piniarnermut aalisarnermullu, pinngortitap peqqissutsimut sunniutaanut, aningaasarsiorfiusinnaaneranut kulturimullu pingaaruteqarneranik, ilinniartoq paasinnissaaq.
SILA qulequtsiullugu uumassusilerinermi bachelorinngorniarneq ukiunik pingasunik sivisussuseqartoq blokkinut- sap. ak. soraarummeerfiusussaq ilanngullugu- tamarmik immikkut sap. ak. qulinik sivisussusilinnut immikkoortitigaavoq. Pikkorissaanerit tamarmik naapertuuttunik ilisarnartunillu aallaaveqarput, ilinniarnerlu sulinertut atuagarsornertullu ingerlanneqassalluni.
SILA uumassusililerinermi bachelorinngorniarfik pikkorissaanerit modulinut pingaarnernut pingasunut immikkoortitigaapput: Najuulluni sulineq, laboratoriami sulineq atuagarsornerlu.
Pikkorissaanerni tamani; pikkorissaanerit imarisaasa naapertuunnerannik ilinniartut saqqummiussivigineqarnerannik- allatut oqaatigalugu ilinnialigassat suna pillugu pingaaruteqarnerannik aallarnerneqartassaaq. Tamatuma kingorna isumannaallisaaneq atortussallu qitiutillugit najuulluni sulinissamut ilinniartut piareersassapput. Taanna tassaavoq SILA qulequtsiullugu ilinniartitaanermi immikkut annertuumik piginnaaneqalersitsisussaq. Najuulluni sulineq, pikkorissaanermi imarititaasunut naapertuuttumik misilittagaqalernissamut periarfissiivoq. Moduli taanna, pikkorissaanerup suunera apeqqutaalluni, immarsiornermiissinnaavoq, asimiissinnaavoq, suliffissuarmiissinnaavoq, Naalakkersuisoqarfimmiissinnaavoq il.il. Tamatuma kingorna laboratoriami sulinissaq piareersarneqassaaq, tassunga ilaavoq laboratoriami isumannaallisaanermut sungiusarneq. Laboratoriemoduli annertuunik suliffiusinnaavoq ass. ilisimatusaatigalugu uumasunik misissuineq, uumaatsuleriviusinnaallunilu ass. tappiorannartulerineq.
Ilinniartut pikkorissaanermi fagit suliassartaannik misilittagaqalereerpata, moduli atuagarsorfiusoq tullinnguutissaaq.
SILA uumassusililerinermi bachelorinngorniarfimmi piginnaasatigut qaffakkiartorfissat assigiinngitsut qinnuteqarfiusinnaassapput:
- Allaffissorneq/ingerlatsineq
- Suliffissuaqarneq
- Suliniummik ataqatigiissaarineq
- Isumassarsianik piviusunngortitsiniarneq
- Siunnersortaaneq ass. ilisimatusarnermi siunnersortaaneq
- Avatangiisileraluni takornarialerineq
- Piniarneq aalisarnerlu
- Suliniaqatigiiffiit pisortanut attuumassuteqanngitsut (aningaasatigut iluanaarniarfiunngitsut)
- Kandidatinngornikkut ph.d-nngorniuteqarnikkullu qaffasinnerusumut ingerlaqqinneq
Ilinniagaq pillugu paasisaqarnerorusukkuit ilinniartunik siunnersuineq & Aviaja Lyberth Hauptmann (immikkoortortaqarfimmi pisortaq).
FACEBOOK
LINKEDIN
Assiliuk - linki
