Oqaasilerineq, atuakkialerineq tusagassiuutilerinerlu
bacheloritut
kandidatitut
Ilinniakkami suliassaqarfiit assigiinngitsut pingasut sammineqarput: oqaatsit, atuakkiat tusagassiuutillu.
Kalaallit oqaasii aamma oqaatsit allat sananeqaataat kiisalu kalaallisut oqaatsivut sumit aallaaveqarnersut immikkoortumi oqaatsinut tunngasumi ilinniassavatit. Inuit assigiinngitsunik oqaluttariaaseqarnerat aamma Kalaallit Nunaanni Inuillu oqaasiini allani sumiorpaluutit qanoq assigiinngissuseqarneri pillugit paasisaqassaatit. Tamanna ilutigalugu inuiaqatigiinni oqaatsit qanoq atorneqarneri aamma isummat oqaatsinut tunngasut qanoq ersersinneqartarnersut paasisaqarfigissavatit. Kulturimut inuiaqatigiinnullu tunngasutigut aallaaveqartillugit oqariaatsit tigussaasut qanoq misissoqqissaarneqartarnersut aammattaaq ilikkagaqarfigissavatit. Tamassuma saniatigut allannermi oqalunnermilu qanoq isillutit erseqqissumik paasinartumillu oqaaseqartarnissat aammattaaq sammissavat.
Atuakkialerinermut immikkoortumi atuakkat takorluukkiat allannerisa sannaat ilikkagaqarfigissavatit. Atuakkialerinermik ilinniartinneqarnermi siunertaq tassaavoq allatanik takorluukkianik misissueqqissaarisarneq ilinniassagit kiisalu kalaallit atuakkiaasa oqaluttuarisaanerat ataatsimut isigisinnaanngussagit. Atuakkanik takorluukkianik misissueqqissaartaatsit assigiinngitsut ilinniarninni ilisimasaqarfigilissavatit, aamma saqqummersitat suussusaasa iluanni soorlu oqaluttualiani, pileqqaarnermik oqaluttuani oqaluttuatoqqanilu taalliat oqaluttuallu paasisaqarfigissavatit. Atuakkiani allatani, assersuutigalugu taallanik, oqaluttuaaralianik, oqaluttuanik, isiginnaartitsissusianik takisuulianillu misissueqqissaarinermit aallaaveqartumik kalaallit atuakkiaasa ineriartornerannut oqaluttuarisaaneranullu tunngasut ilikkagaqarfigissavatit. Kulturinnik taassumalu qanoq immikkuullarissuutinneqarneranik ilinniakkami atuakkialerinerup paasisimasaqalertissavaatit.
Tusagassiuutilerinermik ilinniarneq Kalaallit Nunaanni nunanilu tamalaani tusagassiornerup oqaluttuarisaaneranik ataatsimut isiginnitsitsilissaaq. Tusagassiutit pillugit teori tunngaviusoq ilisimasaqarfigilerlugulu tusagassiutinik pilersitsiviit assigiinngitsorpassuit misissoqqissaarnissaat ilikkagaqarfigissavat, assersuutigalugu filmit, inuit attaveqatigiittarfii, nittartakkat, ussassaarutit, tv-kkut aallakaatitassat, podcastit titartakkallu malittariiaat. Kulturimut inuiaqatigiinnullu atatillugu tusagassiuutit atuuffiat pillugu tusagassiuutilerinermi ilikkagaqassaatit.
Taamaammat Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit ilinniaruit kulturip pingaaruteqassusiani ingerlaarneq aqqutigissavat, inuiaqatigiinnilu pingaaruteqarnerpaat ilaasa maluginiarnissaat ilinniassavat.
Ilinniakkat tassaapput bachelorinngorniarneq (ukiut 3) kandidatinngorniarneq (ukiut 2). Kiisalu Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pingaarnertut ukiuni 3½-ini saniatigulluunniit ilinniakkatut ukiuni 1½-ini ilinniagaralugit ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisussatut ilinniartoqarsinnaavoq.
Uani "studieordning" ilinniakkap aaqqissuussaanera pillugu paasisaqarnerusinnaavutit.
- Studieordning (bachelori) (2024)
- Studieordning (bachelori) (2016)
- Studieordning (kandidati)
Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit bachelorinngorniarneq ukiunik pingasunik sivisussuseqarpoq, tamatuma kingorna ukiut marluk kandidatinngorniartoqarsinnaavoq. Aamma ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisunngorniarneq toqqarneqarsinnaavoq Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit pingaarnertut fagi ukiunik 3 ½ sivisussuseqartoq imaluunniit saniatigut ingerlallugu ukiunik 1 ½ sivisussuseqartoq.
Attaveqatigiinnissamut oqaatsit pingaarnertut atortussaapput. Tunngaviusumik fagit ilinniassavatit soorlu syntaks, morfologi, semantik, fonetik, oqaatsit oqaluttuassartaat aamma sumiorpaluutit. Kalaallit oqaasii qitiutillugit nalinginnaasumik oqaatsit pillugit teoriit ilinniassavatit. Kisianni oqaatsit tassaaginnanngillat oqaasilerineq – inuiaqatigiinni oqaatsit atorneqarnerat misissussavarput paasisaqarfigalugulu oqaatsit inunnik ataqatigiilersitsisarnerat avissaartitsisarnerallu.
Atuakkamit inuit kinaassusaat ataatsimoornerlu pilersinneqartarput. Oqaluttuarneq, kalaallit atuakkiarisaanerat qangaaniit nalitsinnut, nunat tamalaat atuakkiarisaaneri – soorunami aamma atuakkianik misissueqqissaarineq aamma atuakkiat teoriivi.
Inuiaqatigiit sumiiffinni tusagassiuutitigut ataatsimoortinneqartarput, kisianni aamma nunarsuarmioqatigiinnut tunngasut pillugit paasitinneqartarput. Tusagassiuutilerinermi attaveqatigiinnerit nittartakkani, kalaallit tusagassiorfiini,: radio, tv aamma aviisit paasisaqassaatit – qangaaneersut nalitsinnilu – aamma assit isiginnaagassiallu nalilersornerinik ilinniartinneqassaatit.
Herunder kan du kort se uddannelsens kursusudbud for forårssemestret 2025. Download studieordningen for at se detaljerede beskrivelser af uddannelsens samlede kursusudbud.
Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit kandidatinngoruit sulilersinnaavutit ukunani:
- Ilinniarnertuunngorniarfinni seminarianiluunniit ilinniartitsisoq
- Oqaasileriffik
- Pisortaqarfiit
- Atuakkiorfiit kulturikkullu suliaqarfiit
- Radio aamma TV
- Ilinniarfinni qaffasissuni ilinniartitsineq ilisimatusarnerlu
Ilinniagaq pillugu paasisaqarnerorusukkuit ilinniartunik siunnersuineq & Annemette Hejlsted (immikkoortortaqarfimmi pisortaq).